torstai 14. tammikuuta 2016

Teatterielämää Helsingissä alkuvuonna 1857

Julius Krohn kirjoitti vanhemmilleen 12.2.1857
Muuten emme ole olleet missään huveissa, paitsi kerran teatterissa nähdäksemme erään uuden kappaleen, jonka eräs ylioppilas oli sepittänyt, ja ollaksemme mukana — viheltämässä. En eläissäni ole nähnyt niin naurettavaa skandaalia. Kappale oli näet kurja ja sitä näyteltiin kurjasti. Ylioppilaat tiesivät, että tekijän, erään professorin pojan, sukulaiset olivat joukolla saapuneet teatteriin varta vasten taputtaakseen hänelle käsiään, vieläpä aikoivat julkisesti painaa kruunun hänen päähänsä. Estääkseen sitä olivat ylioppilaat vallanneet koko paratiisin, sitä paitsi suuren osan muitakin paikkoja. Useita liikuttavia kohtauksia säestettiin yleisellä naurulla, ja heti kun suosionosoituksia alkoi kuulua, tukahdutettiin ne vihellyksiin. — Vihdoin näytelmä oli lopussa, — mutta yleisö jäi kuin kiinninaulattuna paikoilleen, ikäänkuin se olisi vielä odottanut jotakin. Lopulta, onnettomuutta ennustavan väliajan jälkeen, alkoivat tilatut kättentaputtajat tehdä käskettyä työtään, mutta heille vihellettiin, ja kun he eivät tahtoneet vaieta, alkoi kuulua hirveää jalkojen töminää ja vihellystä, aivankuin paratiisi olisi muuttunut Tartarukseksi. Joku kaikeksi onnettomuudeksi keksi huutaa tekijän esille; hän saapuikin heti täysissä tamineissa kulissien takaa, mutta hänet otettiin niin helvetillisellä melulla vastaan, että hän taas vetäytyi nopeasti pois. — Myöhemmin on kappaletta kahdesti esitetty, tosin viheltämättä, mutta vain puolelle huoneelle.
Haravoin sanomalehtiä tammikuun ja helmikuun ajalta. Lupaavimmalta näytti oheinen 29.1.1857 ilmoitus Finlands Allmänna Tidningissä, joten googlasin sanalla Terzerola. Esiin tuli SLS:n Daniel-tietokannan tietue, jonka mukaan näytelmä oli valmistunut 1855, jolloin se piti myös esittää. Ensiesitystä oli ensin siirtänyt keisari Nikolain kuolema ja sitten Krimin sodan vuodet. Ensiesitys siis vuonna 1857 Helsingin teatterissa.

Kirjoittaja Wilhelm Gabriel Lagus oli tuolloin ylioppilas ja isänsä vielä professori, joten eiköhän tämä ollut Krohnin kirjeen aiheena. Varmennusta on aikakauslehdessä Lördagsqvällen 12/1897, jossa kerrotaan Laguksen saaneen hopeisen tammenlehtiseppeleen, johon oli kaiverrettu
Liksom fordom, uti Grekland,
Murgrön var talangens pris,
Så må eklöf, nu i Finland,
Användas på samma vis.
Siis Laguksen mainitsema julkisesti päähän painettu kruunu.

1 kommentti:

Kurt Ristniemi kirjoitti...

Viimeinen kappale:
Tarkoittanet "Krohnin mainitsema julkisesti päähän painettu kruunu".