keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Nuori historianharrastaja 1860-luvulla

Eilisessä tekstissä 6-vuotiaana äitinsä jättänyt Kaarle Alfred Castrén (s. 1845) keräsi kesällä 1863 Kälviällä kansan suusta muistelmia Suomen sodasta. Nuorukainen ei ollut vielä edes kirjoilla yliopistossa, joten rohkenen määritellä hänet historianharrastajaksi.

Kesäloman jälkeen hän palasi koulukaupunkiinsa Vaasaan ja ilmeisesti esitteli muistiinpanojaan historianopettajalleen Oskar Ranckenille. Tämä järjesti rahankeräyksen, jonka tuotolla Castrén pääsi seuraavana kesänä kulkemaan "ruotsalaisten rannikkopitäjien, Sulvan, Maalahden, Petolahden, Korsnäsin, Närpiön, Pirttikylän ja Teuvan kautta Sideby'hyn saakka. Sideby'stä tutkija poikkesi Isojoen kautta Karviaan ja Parkanoon sekä edelleen Kurun kappeliin ja Ruovedelle. Ruovedeltä hänen tiensä kävi Keuruulle, sieltä Kuivasmäen, Jyväskylän ja Laukaan kautta Rautalammille, Suonenjoelle, Kuopioon ja Maaningalle. "

Eliel Aspelin-Haapkylän ( Muoto- ja muistikuvia I ) mukaan
Pyytäen tehdä mahdollisimman tarkkaa työtä hän ei ollut tyytynyt puhuttelemaan yhtä tai kahta ukkoa kullakin paikkakunnalla, vaan oli hän koettanut tavata niin monta kuin suinkin niistä vanhuksista, jotka olivat mukana olleet. Se oli tietysti vienyt aikaa, semminkin kun oli vaikea saada nuo tietäjät avomieliselle tuulelle. Parasta oli "ikäänkuin leikitellen" käydä asiaan käsiksi. Mutta miten hän yrittikin, sattui kuitenkin että hän jälestäpäin kuuli muutaman vanhuksen virkanneen: "kyllä mulla olisi ollut paljon enemmänkin selvittämistä, vaan en uskaltanut. Kuka sen tietää mikä seuraa, jos näin vanhoja asioita rupeaa selvittämään, ja mikä niiden kerääjälläkin lie mielessä".
Viimeisen kouluvuotensa aikana Castrén ei ehtinyt muokata muistiinpanojaan käsikirjoitukseksi, mutta teki sen seuraavana kesänä. Oman alkulauseensa mukaan
näiden tietoin sovittaminen ja järjestäminen ei ollutkaan helpointa, kun huomasin ukkoin juttuin ei pitävänkään yhtä, kun huomasin äijä parkain muistin jo ajan hävityksistä pettävän. Ei siinä muuta neuvoksi kuin panna jokaisen jutut rinnan ja sitten seurata niiden antamia tietoja, jotka puheissaan paraiten sopivat historian kertomuksen ja toistensa kanssa yhteen, ehkä asuivat eri suunnilla pitäjäässä ja siis arvattavasti eivät olleet kuulleet ainakaan kaikkea toisiltansa. 
Käsikirjoitus tuli kesän aikana valmiiksi ja kirja Muistelmia vuosien 1808-1809 sodasta ilmestyi samana syksynä kun Castrén aloitti yliopisto-opinnot. Kirjan alkulauseen aloitus on tematiikaltaan tuttu monesta tuoreemmasta harrastajahistorioitsijan tekstistä.
Harvoin alhaisen sotilaan ansio tulee tai voikaan tulla historian palstoihin, ja maamiehen pyrinnöt vielä harvemmin. Yhtäkaikki ne kumpikin, ja varsinkin jälkimäiset, ovat kumoomattomia todistuksia kansan hiljaisesta taistelusta olonsa ja elonsa edestä, ovat etenkin tässä ikimuistettavassa uros-näyttelyssä liikuttavia ja välttämättömiä välikuvauksia. Siveydellisessäkin suhteessa näyttää jokapäiväisten tapahtumien kertominen olevan yhtä painavasta vaikutuksesta kuin koskaan valtahistoriat, kun itsensä varjelemisen into, rakkaus entiseen hallitukseen ja isämaanrakkaus synnytti nämä rienteet, jotka alati ovat olevat sitä lähempänä rahvasta, kuin ovat rahvaasta saaneet syntynsä. Jos asiaa katsoo sillä silmällä, eivät kertomat rahvaan sotarienteistä suurin tarvitsekaan muuta puolustusta, ja samassa näidenkin Muistelmain ilmestymisen oikeus myönnetään.
Tuohon aikaan amatöörienkin teokset saivat arvovaltaisen arvion. Yrjö Koskisen Kirjallisessa Kuukauslehdessä tammikuussa 1866 julkaisu arvostelu päättyy
"Olemme kirjaa arvostelleet mainitsematta tekijän erinomaista nuoruutta. Että nuori mies, tuskin ylioppilasikäänsä päässeenä, panee kokoon 10 arkin kokoisen kirjan, joka sekä sisällyksen että esitystavan puolesta kyllä paikkansa pitää, on asia, josta emme uskalla lausuakkaan mielihyväämme, peläten että niin aikaiset tähkäpäät voivat joutua jonkun takatalven hävitettäväksi. Toivotamme vain hänelle Suomen miehen kestävyyttä raivaamaan itselleen tietä opin ja tieteen kautta kirjallisuuden korkeimmille sijoille."
Kuva August Malmbergin kuvitusta Runebergin runokokoelmaan Fänrik Ståls sägner

Ei kommentteja: