keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Tirkistysaukkoja Nikolain ratsuväkiopistoon

Nikolain ratsuväkiopiston suhteen on sen maininnan jälkeen tapahtunut pientä edistystä. Edelleenkään en ole saanut vastausta aihepiiriä tutkineelta (väärä osoite?), mutta olen sentään löytänyt pari kirjallisuusmainintaa.

Ensinnäkin Kansalliskirjaston hyllystä sain käsiini Klaus Castrenin vihkosen Nikolain ratsuväkiopiston suomalaisjunkkarit 1828-1917, josta ymmärsin, kuinka pieni määrä suomalaisia on koulussa ollut ja tästä johdettuna ymmärrettävää, ettei koulusta ole suuremmin suomeksi tekstiä.
Pekka Leimun väitöskirjaan perustuvassa artikkelissa Suomalaisen sotilaselämän pennalismi ja initiaatio (Tiede ja Ase 1985) todetaan
Sen sijaan Nikolajevin ratsuväenkoulun pennalismi oli monella tavoin samanlaista kuin myöhemmin itsenäisen Suomen kadettikoulun pennalismi. Koulu oli kaksiluokkainen ja vanhempi luokka oli kiusaajia ja nuorempi uhreja. Koska oppilaat kuitenkin olivat jo lähes aikuisia miehiä, ei pennalismi perustunut ikäeroon eikä toisen ryhmän fyysiseen ylivoimaan vaan oli tyypiltään psyykkistä. 
Kaksivuotisuus mainittiin myös Castrenin matrikkelin tekstissä.

Epätoivoisuuteni kirjallisuuden puutteen suhteen kasvoi lopulta niin suureksi, että päädyin tarttumaan Mannerheim-kirjallisuuteen, jota en normaalisti käsittele. Leonid Vlasovin Mannerheim Pietarissa 1887-1904 (1994) esitti vakuuttavasti koulun sijainnin Lermontovin prospekti 54:ssä.

«Kavalry Nikolaevsky school (fasad)» Константин Кудинов CC BY-SA 3.0 
Vlasovin teksti tietenkin kuvaa Mannerheimin opistovuosia 1887-1889 ja en tiedä miten sitä uskaltaa soveltaa Veli Gunnar Hohenthalin junkkarivuosiin 1903-1905. Lisäksi kirjassa on sama väite, jota ihmettelin jollain Mannerheim-sivustolla: "Siihen [Nikolain ratsuväkiopistoon] hyväksyttiin perinnölliseen aateliin kuuluvien lapsia, jotka olivat valmistuneet kadettikoulusta tai jostain opetukseltaan sitä vastaavasta siviilioppilaitoksesta." (s. 14). Hätäinen lukija jää käsitykseen, että opistoon hyväksyttiin vain aatelin jälkikasvua. Näinhän ei ainakaan 1900-luvun alussa ollut.

Wikipedia tarjoaa mahdollisuuden hypätä kieliversiosta toiseen. Hyödynsin tätä ja onnistuin löytämään venäjänkielisen Wikipedian sivun Nikolain ratsuväkiopistolle. Konekäännöksenä se vahvistaa koulun kaksivuotisuuden.

Ilmeisesti ajallisesti läheisin kuvaus koulun tunnelmasta ja gtoiminnasta olisi Vladimir Littauerin kirjassa Russian Hussar: a story of the Imperial Cavalry, 1911-1920. Mutta siitäkään ei selvinne miten papin poika Pohjanmaalta haki ja pääsi Pietariin.

Digitoidut sanomalehdet tuottivat tuloksia vain valmistumisista. Alla esimerkkejä, mutta haun voisi tehdä täydellisemminkin, sillä ylennykset ovat aina samaan aikaan ja listaan voi osua myös muiden koulujen nimillä. Näitä voisi olla mielenkiintoista verrata Castrenin listaan, sillä hänellä ei ollut (muistaakseni) käytettävissään kansallisuutta. Kun taas nämä otsikoitu "Suomalaiset Venäjän armeijassa" tms. (Ainakin Finskt militär tidskrift 10/1899 sisältää muuten listauksen Landsmän i tjänst vid ryska militären.)
  • Alexander von Collan oli Nikolajewin ratsuväen koulun vanhempi lääkäri 1858-1884 (Karjala 4.6.1910)
  • Ylennetty Nikolajewin ratsuväki-opistossa junkkari Hildén kornetiksi 21:teen Bälorosian, H. K. K. Suuriruhtinas Mikael Nikolajewitsin rakunarykmenttiin (Kaiku 4.9.1886)
  • Armoll. päiväkäskyllä 22.(10.).8.1890 ovat Nikolajewin kavalleriaopiston junkkarit Hällström ja Moldakoff ylennetyt korneteiksi Suomen rakuunarykmenttiin. (Päivälehti 26.8.1890)
  • Ylennetty tutkinnon suoritettuaan port d'epèe junkkari Nikolajewin ratsuväkikoulussa Groundstroem kornetiksi 45:teen Sewerin, Tanskan kuninkaan rakuunarykmenttiin (Uusi Suometar 23.8.1894)
  • Päiväkäskyllä 24.8.1895 tutkinnon suoritettuaan junkkari Nikolajewin ratsuväenkoulussa Mellin ylennetty kornetiksi Suomen rakuunarykmenttiin (Wiipuri 31.8.1895)
  • Befodrade 20.8.1898 efter aflagd dimissionsexamen port d'epée junkarne vid Nikolajevska kavalleriskolan Albrecht och Granqvist samt junkaren vid samma kavalleriskola baron von Nolcken till kornetter (Hufvudstadsbladet 23.8.1898)
  • Befodrade 21.8.1899 efter aflagda examina från Nikolajevska kavalleriskolan junkerna Gadolin till kornet vid 25:e Kasanska dragonregementet, Kniper vid 42:a Mitauska, port d'épé junkaren Palmgren vid 50:de Irkutska dragonregementet, junkaren Boldt vid Osetinska kavalleridivisionen (Finlands Allmänna Tidning 25.8.1899)
  • Arm. päiväkäskyllä 22.8.1900 tutkinnon suoritettuaan korotettu Nikolajewin ratsuväkikoulussa junkkari v. Brummer kornetiksi 13:een Kargopolin rakuunarykmenttiin, junkkari Björklund 46:een Perejaslavskin, sekä portepéjunkkari Schauman 51:een Tshernigovin rakuunarykmenttiin (Wiipuri 28.8.1900)
  • Senaten har afslagit beviljandet af understöd åt junkaren vid Nikolajewska kavalleriskolan E. Lindgren (Åbo Tidning 22.5.1901)
  • Efter aflagda examina befodrades 23.8.1902 till officerare från Nikolajevska Kavalleriskolan portd'epéejunkaren Lindgren till kornett vid livgardets Hennes Majestäts kyrassieregemente (Åbo Underrättelser 27.8.1902)
  • Armollisella päiväkäskyllä 9/22.8.1904 tutkinnon suoritettuansa korotettu Nikolajewin ratsuväkikoulusta junkkari Gottlund kornetiksi 46:teen Pereslawin Keisari Aleksanteri III:nen rakuunarykmenttiin (Wiipuri 27.8.1904)

Ei kommentteja: