lauantai 7. maaliskuuta 2015

Vallan uunöödist?

Torstaina Ylen uutisista sai lukea, että turha englanti huolestuttaa kielentutkijoita, vaikka englannistuminen ei ole välttämättä huono ilmiö. Tuli mieleen sadan vuoden takainen porilaisten naisten pakina. Tai pikemminkin pakina Porin mammain salonkikieltä, jonka Pilkkakirves julkaisi vuoden 1900 numerossaan.
— Ku moron! Moron, moron! Usektaka ny, ko minä tulin tell' nii aikasi! mutt' minull on angelääkist asiaa. Musteri käski helsat fasterii ja pyytää stäkin stikkauspooki lainaks!
— Ursektaa itte vaa, ko meill' kattoo kaikki nii uustedist ulloos. Minä olin nödvändisell asiall. Kävin buodis, buukloodas ja apteekis. Ja klapit o sill aikaa rymsteerannut niet huone o nii uusteedis, ett olen oikein sinerattu ja harmitettu. Meill on luseeris yks mekaniverstaan värkmestari, ja se on lunksuutis, ja minä kävin räseptin kans ottamassa hänell medisiinei, ko doktori on orneerannut. Se on juonu fiskleeveriöljyyki. Ja ko tulin kotii nii oli koko huone täyn tommuu ja haijuu. Ko oli tranuttu lumine kelkha sallii ja trampattu traput fläkkei täytee. Tamburin matot oli slääpätty köökii. Spotlooda ställätty soffan pääll, sjatullin Idasi rikottu vallan snuusiks.
— Älä nys hullni sprookaa.
— Mun täyty ny pest mööbelit jummill vedell ja badsvambull, mutt ei niit saa ennää oikein blankkeiks! Mä olen niit rakkarei kloosunut niet, kyll mu tarttis ottaa aika karbaasi.
— Nii kyll kai niitte kans prässii o.
— Repslaakari Heiluulia (Eulaalia) on förloovattu skardistin kans sen signalistin kans ko tiedät.
— Se o antanut Poofoogeli Kallelle korit. Kyll se onki oikein stoltine ja föörtine, mutt föörää ittes nii liidelisti. Se flikka o oikein dummi ja uuförnuftine ko ottaa semmosen slöösärin ja förstöörärin. Mä näin sen makkaavan ränsteenis ja kuulin että se oli Hökvahtis raastuvan pääll ja yks kerta valviski! Flikka on kyll ordentline ja alvarsammi, mutt on nii bleiki, taitaa olla lunsiktine.
— Minä träffasin ja hän sano ett oli ollu herrskapin kans slääpartissa, kalaasin pääll.
— Hän trivaantuu uudes paikas oikein hyvin, o hushollsmamselin kans vähän gräälis.
— Ny o första Maijaki.
— Kyll kai lättsinine ungtuumi siilo taas uunödisell förlustelsej ja baalei.
— Herranjestandessa, tiedäks mitä, ko mä sain karata aprilliiki. Farmuori käski hakee hee snuusdoosaas ja silmii sväägerska tykköö, mutt ko mä hoksasin he inmaarisuutes, mä palasin paanaa torilt takasi!
— Mutt saipa friivillisetki karat aprillii aika lailla ko klämpättii, tyytättii ja trumputettii vallan uunöödisesti. Ko prankoori tuli paikall nii sjeefi ja pranmestari oli nii missnöidit ja käski hee menn kottii.
— Bjuudaisi sinull kaffeetki, mutt se tippa ko gredsnekas on, on tullu vallan syyriks.
— Se oliski vallan uunöödist.
— Ei maar oliskaa.
— Takka ny vaa, minu täyt mennä jo.
— Adjöö nu!
— Atjöö, atjöö!
— Klöm inte port nu!
Kuva jukaistu lehdessä Uusi Meikäläinen 2/1909

2 kommenttia:

Stadin Friidu kirjoitti...

Kaisa Kyläkoski.Tämä oli hilpeää luettavaa, mutta vaikeammin ymmärrettävää kuin "turha englanti" nykykielessämme. Tulin hyvälle tuulelle, josta kiitos.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvinhän tämän ymmärsi kun osaa ruotsia! Mieleeni tuli vaarini, joka oli syntyisin Porin ulkosaaristosta. Hän se mua opetti ruotsinkielessäkin.
Kiitos vaarini tykkään svenskasta!

Minkälaista se turha englanti oikein on? Pitääpä oikein vilaasta.