torstai 12. maaliskuuta 2015

Tapanilan "kartanot"?

Kuunnellessani Stadin salaisuuksia mieleen jäi kysymys Fallkullan kartanosta. Kirjaston vastaaja on myös käyttänyt sanaa kartano, mutta ei ole päässyt kovin pitkälle historiaan:
Fallkullan tilan historia ulottuu kuitenkin jo 1800-luvulle, mutta tarkempia tietoja tuon ajan historiasta ei käytössämme olleesta kirjallisuudesta löytynyt.
Tila vai kartano? Täytyyhän sen perustamisesta olla jälki jossain. Ensimmäinen potentiaalinen lähde ovat digitoidut sanomalehdet. Fallkulla-haku ei anna mitään 1800-luvun puolelta. Vahingossa väärällä kirjoitusasulla tekemäni Falkulla-haku ei tuota montaa tulosta, mutta niiden joukossa on 1800-luvun puolelta Hufvudstadsbladetissa 23.7.1899 julkaistu ilmoitus Staffansbyn heinähuutokaupasta, joka tapahtuu "å Falkulla utgård" eli Falkullan ulkotilalla.

Wikipedia sanoo, että Fallkulla on Tapaninkylässä eli luulisin olevani jäljillä. Samalla palaa mieleen kirjastolle esitetty kysymys, missä on ollut Tapanilan kartano jatko-osineen. Tähän on annettu vastaus
Tapanila on vanha huvila-alue ja siellä on muutama Terijoelta aikanaan siirretty rakennus, mutta varsinaisesta kartanosta ei löydy mainintaa.
Mutta jos jonkun tilan ulkotila oli tarpeeksi hiano tullaakseen myöhemmin "kartanoksi", toki sitä on ollut myös sen emätila? Lähdin tutkimaan kysymystä Maanmittaushallituksen uudistusarkiston hakemistoista, joista selvisi, että Tapanilaan kuului pitkä lista tiloja. Hieman yllättävästi mistään niistä ei ole lohkottu Fallkullaa, vaikka hakemisto ylettyy 1900-luvulle asti. Ei myöskään Malmilta. Paikallistuntemukseni ei ulotu näin kaus keskustasta, joten en osaa etsiä muita vaihtoehtoja. (Sekä Malmi että Tapanila esiintyvät 1900-luvun sanomalehti-ilmoituksissa Fallkullan yhteydessä.)

Henkikirjan ja rippikirjojen tuloksettoman selauksen jälkeen takaisin lähtöpisteeseen. [Fallkullan] "Kartano toimi Vantaan puistokaupunkiyhtiön (AB Parkstad-Wanda-Puistokylä Oy) hallintokeskuksena." Yrityksen perustamisesta kerrottiin monessa sanomalehdessä (esim. Jakobstad 12.1.1907) julkaistussa jutussa, jossa ostetuksi todetaan "Staffansby gård", 868,32 hehtaaria.

Takaisin henkikirjaan 1900, jossa on Nybonds eller Staffansby omistajanaan Petter Carl Schütt (s. 1854). Rippikirjassa 1890-1899 hän on sivulla, joka kokoaa useampia Tapanilan tiloja yhteen. Schütt siis omisti nämä: Petas, Åsmus, Innus, Nybonds ja Björns. Kyllähän niistä jo "kartano" syntyy? Schütt oli rippikirjan mukaan syntynyt Pietarissa ja muuttanut sieltä Tapanilaan vuonna 1897, juuri ennen avioliittoaan Klara Adele Lindholmin (s. 1866) kanssa. Suomenmaan kartassa 1898: "Staffansby C3 6i, maatila (tireht. C. P. Schütt) 1 km koill. Domarbyn tilalta. Os. Malm."

Lisähakusanojen kansaa sanomalehdistä selviää, että Schütt osti "Staffansbyn" B. E. von Schantzilta 260 000 markalla (Hufvudstadsbladet 6.9.1896). Schütt osti Tapanilasta tilat Rasi, Ulas ja Krogars (Hufvudstadsbladet 24.11.1896). Schütt sai luvan kapearaiteiselle junaradalle "Staffansby-Backas" puustelliin (Åbo Tidning 9.6.1906). Oli AB Parkstad-Vanda-Puistokylä Oy:n osakas joulukuussa 1906. Schütt asetettiin sairauden vuoksi holhouksen alaiseksi 18.6.1909 (Finlands Allmänna Tidning 30.6.1909).

Fallkulla on siis ollut joku tämän ison tilakokonaisuuden osa, eikä todellakaan a) kartano tai b) jäljitettävissä ajassa taaksepäin. Schütt on verkkohakujen perusteella unohtunut nykypäivän ihmisiltä, mutta lapseton B. E.  von Schantz on saanut nimikkopäiväkodin.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on hyvä huomio.

Huomattavaa epäselvyyttä näissä kartanoasioissa aiheuttaa tuo suomen sana kartano, jonka ruotsinkieliset vastineet eivät käyttäydy ihan samalla tavalla.

Suomessa kartano tarkoittaa yleensä herraskaista maatilaa ja esiintyy nimen osana (Kumpulan kartano), mutta ruotsin herrgård ei yleensä esiinny nimen osana kokonaisena, vaan muodossa gård (Gumtäkt gård), joka taas on tavattoman monimerkityksinen sana (talo, tila, piha).

Noita gårdeja voidaan sitten vähän huolimattomasti suomentaa kartanoiksi.

Kun lisäksi kartanon määritelmä ei edes yhden kielen sisällä ole yksiselitteinen, niin tästä tulee melkoisen sekava kokonaisuus.

Useissa useampia kartanoja käsittelevissä teksteissä joudutaankin siksi aluksi pohtimaan, mitä tuo "kartano" oikeastaan on.

Alex Snellman