torstai 22. tammikuuta 2015

Kolmen sukupolven lapsia

Pidin aikanaan Paula Moilasen kirjoista Herttuan hovissa. Elämää 1500-luvun Turussa ja Vallan varjoissa, mutta en ollut älynnyt lainata kirjastosta hänen läheisempään historiaan sijoittuvia kirjojaan Keinuhevonen ja Repun salaisuus. Virheen vihdoin korjattuani ne osoittautuivat oikein mukavaksi luettavaksi - aikuisellekin.

Kirjoissa on samat henkilöt ja ne ovat rakenteeltaan samanlaisia. Keinuhevosessa päähenkilöt elävät vuosia juuri ennen kouluunmenoa ja Repun salaisuudessa pari vuotta myöhemmin mennään kouluun.

Kielen ja kerronnan ohella minua viehätti valitut ajankohdat. Ensimmäinen lapsista elää 20-lukua, jossa sisällissota ei (muistaakseni) näy. Toinen on lapsi sodan jälkeen ja menettänyt sodassa isänsä, josta ei mitään varsinaisesti muista. Lasten ja viimeisen osuuden välillä on sukuyhteys, jota ei väännetä rautalangasta.

Moilanen on omilla verkkosivuillaan paljastanut, että ensimmäisen lapsen esikuvana on hänen isänsä ja pohjamateriaalina ainakin yksi sukulaisen haastattelu. Toinen lapsista on hän itse. Yhteys todellisuuteen on siis vahva ja välittyy kirjoissa lukijalle.

Kirjoittamisen motiivina Moilasella on halu herättää uteliaisuus oman kotiseudun ja Suomen historiaan. "Kun lapsi ja nuori tietää, mistä hän on kotoisin ja miksi hänen silmänsä ovat siniset, ollaan jo pitkällä historian ymmärtämisessä. Ja sellainen ihminen seilaa vakaammin elämän myrskyissä."

Lopuksi 1900-luvun lasten historiaa opinnäytteistä

Ei kommentteja: