keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Kuvat ja niiden kiertäminen

Eilen pyöri Twitterissä minimyrsky Hesarissa esillä olleen Aku Erosen välittämistä kuvista. Modernien kuvien kohdalla tulee olettaneeksi, että ne ovat twiittajan itsensä ottamia. Mutta Eronen oli saanut oman ilmoituksensa mukaan ison määrän kuvia Matkailun edistämiskeskukselta. Ilman (selviä) ehtoja ja kuvaustietoja. Eikä Eronen katsonut siis tarpeelliseksi edes mainita MEK:iä lähteenä. Mikä valokuvaajaa harmitti.

Twitterissä tila on rajattua, toisin kuin blogeissa. Viime viikkoina olen törmännyt linkkeihin vintage everyday -sivustolle. Miettimättä lähdenäkökulmaa olin itse laittanut eteenpäin hupaisat kuvat Helsingissä vuonna 1927 olleesta bussin muotoisesta autokaupasta. Huomattuani tänä aamuna, että osassa sivuista oli alareunassa mainittu lähde, palasin autokauppakuvien pariin. Jouduin pettymään, ei lähdettä.

Mutta todennäköisesti "lainattu" jostain 4.4.2014. (Tekijänoikeusmielessä laillisesti, ellei joku innostu väittämään, että kuvilla on taiteellista arvoa.) Kokeilin Googlen kuvahakua, joka paljasti, että Retronaut oli julkaissut saman setin 29.1.2014. Siellä oli kerrottu edellinen julkaisu: ruotsalainen autonostalgiablogi 5.12.2013.

Ei tässä kaikki. Autoblogi julkaisi koko setin 19.1.2014 ja viittasi lähteenä Retronautiin (päivämäärät?!) ja toisen autoblogin postaukseen 16.1.2014 sekä antoi krediitin ruotsalaiselle blogillekin. Koko ketju tallentui myös seuraavaan blogiin (19.1.2014) ja sitä seuraavaan (19.1.2014). Jostain syystä nämä eivät linkittäneet ruotsalaiseen blogiin, toisin kuin espanjankielinen 22.1.2014.

Aivan omituisessa kuvablogissa 31.1.2014 kuvat olivat mukana ilman selitteitä ja lähteitä. Venäläisessä postauksessa 1.4.2014 lähteet on jätetty pois.

En oikein ymmärrä mitä järkeä on julkaista uudelleen samat kuvat samoilla - tai jopa vähemmillä tiedoilla - uudestaan. Kuvien lumon kyllä tajusin jo tämän blogin alkuaikoina, jolloin kierrätin Sunnuntaiksi Suomesta kuvia. erinäisiltä sivuilta. Mutta (muistaakseni) aina uusina kokonaisuuksina.

Tämän päivän re/dekontekstualisoitu koristus on kirjasta Skämtbilden och dess historia i konsten (1910). Jonka laittoi digitaalisena esille Internet Archive, josta Flickr Commonsiin stripatuista kuvista sen bongasin.

Kyse on myös Fyren-lehden numeron 25.5.1907 kannesta, jonka on tietenkin digitoinut myös Kansalliskirjasto. Mutta harmaasävyisenä! Miksi?? (Digitoitu mikrofilmiltä?) Ja onko tänne liimaamissani Velikullan ja Tuulispäänkin kuvissa ollut väriä? Mitä kulttuuriperinnön välitystä on menneisyyden muuttaminen värittömäksi?

3 kommenttia:

Outi kirjoitti...

Hiukan asian vierestä: tiedätkö, kuinka paljon Fyreniä on julkaistu väreissä? Mä olen aina lukenut sitä mikrofilmiltä tai digitoituna, joten värit olivat yllätys!

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Värit olivat yllätys minullekin eli en tätä yhtä kuvan antamaa vaikutelmaa enempää pysty kommentoimaan. Yön yli nukuttua muistin, että suomenkielisistä lehdistä on Kansalliskirjaston digitoinneissa kyllä joulu- ja juhannusnumeroissa värillisiä kansia. Täytynee ymmärryksen kehittämiseksi lähettää kysymys Kansalliskirjastolle.

Kansalliskirjasto kirjoitti...

Kansalliskirjaston Digi-palvelun kaikki sanomalehdet ja osittain myös aikakauslehdet on digitoitu mikrofilmeiltä ja silloin tulos on harmaasävyinen. Jos lehdet on skannattu alkuperäisistä lehdistä ja niissä on värejä, Digissä lehdet ovat värillisinä. Joissain lehdissä on vain värilliset kannet ja ne on silloin skannattu alkuperäisistä.