maanantai 5. toukokuuta 2014

Kaupunkipostista puhelimiin


Googlen digitoimista julkaisuista tuli Tammerfors-hakusanalla esiin itselleni täysin tuntematon osa viestintähistoriaamme: kaupunkiposti. Kahdessa filatelisessa julkaisussa esiteltiin samat Helsingin ja Tampereen kaupunkipostimerkit. Yllä oleva leike kirjasta The illustrated catalogue of postage stamps ja ripauksen enemmän tekstiä on julkaisussa The Stamp-collector's magazine.

Sanomalehtikirjastosta löytyi näiden perusteella helposti ilmoitus Helsingin kaupunkipostin aloituksesta maaliskuussa 1866 (Finlands Allmänna Tidning 1.3.1866). Kyseessä oli yksityisyritys. Kun en ollut kaupunkipostista aiemmin kuullut ajattelin, että se on ollut lyhytaikainen ilmiö. Tullut viranomaisten lopettamaksi valtiollisen postin kilpailijana, tms. Mutta sanomalehtikirjastossa oli osumia vuosi toisensa jälkeen.

Täytyi siis turvautua Googlen verkkohakuun, joka toi eteeni pdf:n Merja Kihlin ja Ari Monosen kirjasta Tekniikkaa ja tarinoita Runeberginkadulla. Töölön puhelinkeskusrakennus 1915–2008. Se näytti mielenkiintoiselta paikallishistoriallisestikin, mutta kertoi akuuttiin tiedontarpeeseen, että
Puhelimen käyttöönotto toi muitakin muutoksia Helsingin viestitysalalle. Kaupunkiposti oli tullut käyttöön postihallinnon kilpailijaksi vuonna 1866, koska valtakunnallisella postilla ei ollut kotiinkantoa. Kun kaupunki laajeni, kotiinkanto kallistui, ja kun puhelinkin vei postilta viestintäasiakkaita, kaupunkipostin toiminta päättyi syyskuussa 1891.
Aika pitkään olisin siis saanut sanomalehtiä haravoida. Muuallakin on tainnut puhelin kaupunkipostin lopettaa, mutta monellako paikkakunnalla kaupunkiposti ehti toimimaan? Sanomalehtien perusteella Turussa ja Viipurissa toiminnan käynnistystä mietittiin. Ottaen huomioon filatelismin harrastajien määrän, olisi odottanut vastauksen verkosta löytyvän.

Postimuseon kuvastosta Suomen postimerkit en löytänyt yhtään kapunkipostimerkkiä. Hiukan lisätietoa oli linkkivarastossani homehtuneessa Ilkka Martikaisen gradussa Postin ja sen asiakkaan välisen oikeussuhteen sekä Postin vahingonkorvausvelvollisuuden kehityksestä 1636-2001. Siinä todetaan ettei vuoden 1874 postitoimintaa rajoittavan asetuksen perusteella lakkautettu muutamien ns. kaupunkipostia kuljettavien yritysten toimintaa. Lisätietona Martikaisella on alaviitteessään "Esim. Helsingin kaupunkiposti 1866-1891 ja Tampereen kaupunkiposti 1866-1881". "Esim." paljastaa, ettei Martikaisellakaan ole varmaa tietoa muiden olemattomuudesta.

Tuo vuoden 1874 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, jonka kautta yksityiset henget eräissä tapauksissa kielletään säännöllistä postikuljetusta maassa pitämästä. on luettavissa Kotuksen korpuksessa kuten myös saman vuoden Keisarillisen Majesteetin Armollinen kirje Postitirehtööreille maassa, muutoksesta niissä määräyksissä, jotka koskevat postivirkamiehille siitä tulevaa palkkiota, että he vastaan-ottavat sanomalehtien ja aikakauskirjain tilauksen sekä toimittavat niiden tilaajille-jakamisen.

Kun puhelinlinjat tulivat sitten vedettyä oli tarpeen kirjanen Sähkö II - Telefooni ja sen käyttäminen. (1900)

Kuva Tuulispää 14.10.1904

7 kommenttia:

Kimmo Antila kirjoitti...

Hei Kaisa

Kaupunkipostit ovat mielenkiintoinen ilmiö, josta on onneksi jonkinverran olemassa myös tutkittua tietoa. Ks. esim. http://www.postimuseo.fi/kirjasto/aineistohaku ja vaikkapa Arton artikkelitietokanta, jonne Postimuseo on myös tallettanut aiheeseen liittyviä artikkeleita.

Tuorein hyvä yleisesitys aiheesta on: Poropudas, Lauri, Suomen
Julkaisussa: Tabellarius. - Helsinki: Postimuseon ystävät. - 1457-9197. - 13 (2011), s. 48-59, 60-6

Tabellariuksen artikkeleita on tarkoitus laittaa sähköiseen muotoon saatavaksi ensi syksystä alkaen, kun Postimuseo saa ensin uudet näyttelyt auki.

Tampereella kaupunkiposti toimi heinäkuusta 1866 heinäkuuhun 1881, Helsingissä vähän pitempään: 1866-1891. Yksityiset (monesti apteekkarien perustamat) postit palvelivat paikallista yhteydenpitoa ennekuin Suomen posti laajensi ruohonjuuritason toimintaansa paikallistasolla vuonna 1881. Myös Raumalla ja Vaasassa oli käytössä kaupunkiposti.

Kimmo Antila kirjoitti...

Postimuseon avoimessa postimerkkitietokannassa ovat vain viralliset merkit. Nämä paikalliset erikoisuudet tosiaan uupuvat.

Suunnitteilla on laajentaa myös filateelisen puolen digitaalisia tietovarantoja yhteistyössä alan harrastajien kanssa. Kaupunkiposti tulee ilmiönä (ja digitaalisessa muodossa kokoelmanan) muuten mukaan myös uuteen 6.9. avattavaan näyttelyymme.

Sähköisistä lähteistä vielä myös sananen: Postin kiertokirjeet ovat monissa asioissa paras tietolähde. Olemme priorisoineet ne korkealle digitointisuunnitelmassamme. Odotettavissa on siis parempia digitaalisia palveluita, kun pääsemme työssämme eteenpäin.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Suurkiitokset täydentävästä tiedosta, jonka aiheesta kiinnostuneet Googlen käyttäjät nyt täältä löytänevät.

Kimmo Antila kirjoitti...

Täydennetään nyt vielä tuon artikkelin nimi, kun jäi liimaa-leikkaa-menetelmällä vajaaksi:
Poropudas, Lauri, Suomen yksityispostit. Tabellarius 2011.

Anonyymi kirjoitti...

Itse asiassa vielä tuoreempi kaupunkipostia käsittelevä artikkeli on Tabellariuksessa 2012, jossa Marcus Olli kirjoitti otsikolla Helsingin kaupunginposti, asiaa syventävän artikkelin. Kaupunginpostihan oli apteekkarien posti, ja Marcus Olli tunnettu alan asiantuntija.

Kimmo Antila kirjoitti...

Niinpä onkin. En aamulla tarkistanuta asiaa, ja muistelin Marcus Ollin arktikkelia vanhemmaksi.

Olli, Marcus: Nimeke:Helsingin kaupunginposti Tiivistelmä:Helsingfors stadspost.
Julkaisussa: Tabellarius / Helsinki: Postimuseon ystävät, (2012):14, s. 20-23

Tommi Uschanov kirjoitti...

Silloin kun itse harrastin filateliaa sen verran kuin harrastin, pitivät molemmat suomalaiset vuotuiset postimerkkiluettelot (LAPE ja Norma) lopussa sisällään aivan oman osion kaupunkipostimerkeistä. Tästä on niin kauan aikaa, ettei kumpaakaan ole nyt tässä käsillä, mutta tilanne ei liene muuttunut sittemminkään.