tiistai 14. tammikuuta 2014

Kirjallisuusklassikkojen digimenekistä

Aamulla julkaisemastani lehtileikekoosteesta putosi kirjoitusvaiheessa Hesarissa vuodenvaihteessa julkaistut yleisöosastonkirjoitukset, joissa haikailtiin Norjan projektin tapaista "kaiken kirjallisuuden digitointia". Tämä palasi mieleen, kun luin Jyrki Ilvan tämänpäiväisen blogikirjoituksen Kansalliskirjaston Kirjallisuuspankin käyttöluvuista, jotka vaikuttivat pieniltä.

Eivät kylläkään yllättävän pieniltä, sillä vaikka Ilva viittaa SoMe-markkinointiin huhtikuussa, on Kirjallisuuspankin näkyvyys ollut suhteellisen olematonta. Vinkki: SoMe-viestejä voi laittaa useampia samasta aiheesta. Tosin Ilvan mukaan "varsinainen tähtäin on kauempana tulevaisuudessa" ja siksi (?) "teosten saatavuutta on toistaiseksi markkinoitu vain hyvin rajallisesti".

Ilva tunnistaa markkinoinnin vähäisyyden ohella yhden suosion esteen:
Teokset on myös julkaistu isohkoina pdf-tiedostoina, eli niiden käytettävyys ei laadukkaasta digitointijäljestä huolimatta ole aivan huippuluokkaa sen paremmin verkosta avattuna kuin tableteilla tai e-kirjoille tarkoitetuilla lukulaitteilla selattuna.
Mikä olisi menekki yksinkertaisemmalla ja monipuolisemmalla käytettävyydellä? Jonkinlaisia vertailulukuja on saatavilla Project Gutenbergistä, jossa on suurehko määrä kirjallisuutta suomeksi (Kiitos Tapio Riikosen). Kaikkien kirjojen manuaalinen läpikäynti oli turhan työlästä tätä blogitekstiä varten, joten valitsin Juhani Ahon kirjoittamat 24 kirjaa. Niiden latauksien määrät viimeisen 30 päivän ajalta jakautuvat näin:
Ei olematonta! Google on ehkä heittänyt jotkut perille, tosin en tiedä lasketaanko pelkkä HTML-sivun avaus lataukseksi.

Ai, mikä oli Ahon kirja, jota ladattiin 30 päivässä 85 kertaa? Ei mikään suuri yllätys: Rautatie. Se ja muutama muu PG:n digitoima sattui olemaan Ilvan poimimissa esimerkkikirjoissa, joten tehdään vielä rinnakkaisvertailu miniotokselle:
Numerot eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, mutta on tässä jotain havaittavissa. Varsinkin kun muistaa, että toisessa on noin kuukauden ja toisessa noin vuoden käyttö. Kaikkia palkkeja voisi varmasti kohentaa markkinoinnilla. Vrt. Melissa Terras: Is blogging and tweeting about research papers worth it? The Verdict.

P.S. Olemassa on blogi Scripta selecta. Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista.

Ei kommentteja: