keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kotiopettajasta parsijaksi

Helmi Krohn kertoo kirjassaan Kun suuret olivat pieniä. Lapsuudenmuistoja taiteilijoittemme ja kirjailijoittemme elämästä (3 p. 1949) lyhyesti Emmy Strömerin äidin äidistä eli Aino Achtén äidin äidin äidistä:
"Äidinäiti tuli 16 vuoden vanhana kotiopettajattareksi Poriin ja opetti siellä nuorille tytöille hienoa tukholmalaismurretta. Hän oli jo sitä ennen Tukholmassa herättänyt niin suurta huomiota kauniilla äänellään, että häntä oli koetettu saaada oppilaaksi kuninkaalliseen ooppeerakouluun. Siveänä porvarineitona hän ei kuitenkaan tahtonut ruveta miksikään "maankiertäjäksi", vaan valitsi säädylleen sopivamman opettajattaren toimen. Jouduttuaan naimisiin suomalaisen miehen kanssa..."
Kenen, siitä ei Krohn sano mitään. Taannoisessa SukuForumin keskustelussa selviää, että tämä "Gustaf Adolf Carlsson (aik. Lundgren) oli syntynyt Loimaalla 1793 ja tuli jossakin vaiheessa Oulujoen koskia perkaamaan. [...] Perhe asui sitten myös Limingassa, G.A.Carlsson silloin merimies, ja lopulta Oulussa, mistä löytyy kivenhakkaaja Carlsson perheineen.".

Muhoksen rippikirjasta 1832-38 näkyy, että Margareta Z(?)örling (s. 1796) tosiaan oli syntynyt Ruotsissa ja syntymäpäiväkin oli pysynyt muutoissa tallessa. Jos tarinan ikätieto pitää paikkansa, muutto Poriin on tapahtunut vuoden 1812 paikkeilla. (Koristeena ohessa Ruotsista naisen myssy, joka on ajoitettu vuoteen 1815. LACMA)

Avioliiton solmimista ei peruskeinoilla (lue: Hiski) löytynyt. Vanhin lapsi rippikirjoissa on syntynyt syksyllä 1824.

Tämän jälkeen, Krohnin tekstiä jatkaen,
"hän muutti useiden vuosien kuluttua nuorimman tyttärensä kanssa Ouluun, jossa hän perusti pientenlastenkoulun ja sen lisäksi ansaitsi elatuksensa kaikenlaisilla käsitöillä, varsinkin parsimisella, jossa taidossa hän oli mestari."
Rippikirjassa perhe on muuttanut kokonaisena Limingasta Ouluun 1842, mutta Margareta on menettänyt sukunimensä ja muuttunut Charlotaksi. Lasten kasteiden perusteella hänellä oli kaksoisnimi Margareta Charlotta.  Aviomiehen kuolema vuonna 1853 näkyy seuraavassa rippikirjassa.

Vuonna 1850 syntynyt Emmy Strömer on siis periaatteessa ehtinyt tapaamaan äidinisänsäkin, mutta tunsi äidinäitinsä.
"Tai kun tyttö pääsi vanhan mummonsa luo, joka osasi laulaa vanhoja ritarilauluja, tuollaisia ihmeellisiä lauluja, joissa useinkin oli 25 tai 30 säkeistöä; tai kun hän sai nostaa rahin mummon huoneeseen keskelle lattiaa ja piirustaa kuvia vanhalle rihvelitaululle."
Kuva Emmi Strömeristä Suomen Kuvalehti 45/1874.

3 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Voisiko nimi olla Körling? Siihen olen joskus törmännyt, mutta en kyllä Hiskistä noilta seuduilta löytänyt.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Hmm. Miksiköhän olen jättänyt Muhoksen rippikirjan aukeaman linkittämättä? Körling kuullostaa minustakin tutulta.

pia granroth kirjoitti...

Hei Nimi on Sörling hän on esiäitini tutkin hänen tietojaan parhaillaan olen tekemässä kirjaa tästä suvusta joka johtaa isäni isään. Minä olen suoraan alenevassa polvessa kuudes polvi. Pia Granroth