tiistai 6. marraskuuta 2012

Perijättären edunvalvonta

Bilden http://kulturarvsdata.se/shm/media/html/332169 som visar objektet http://www.historiska.se/data/?foremal=843983
Vapun jälkeisenä päivänä vuonna 1629 saapui Tukholman kaupungin oikeuden eteen Nils Nilsson Talpa Hämeenlinnasta. Hän pyysi saada edesmenneen veljensä tyttären Margareta Matthiasdotterin mukanaan Viipuriin kasvatettavaksi eikä pyytänyt tytön elatuksesta mitään korvausta. Kuullostaa hellyttävältä sukulaisrakkaudelta.

Kaksi päivää myöhemmin pöytäkirjaan kirjoitetaan pidempi teksti, joka mutkistaa kuviota. Nils on lapsen lisäksi pyytänyt tämän perinnön inventaariota. Tämän toimittivat oikeuteen kaksi kaupunginsihteeriä, jotka olivat toimineet lapsen holhoojina. He olivat innokkaita pääsemään velvollisuuksistaan eroon. Mutta nyt matkakohteeksi ilmoitetaan Viipurin sijaan Käkisalmi ja tämä hermostuttaa tukholmalaisia niin, että asiasta piti saada lausunto maaherralta.

Nils oli taas oikeuden edessä 9.5., mutta asia ei edistynyt.

Päätökseen päästään 13.5.1629. Silloin on valjennut, että Margaretalla on kolme isänveljeä, jotka eivät olleet keskenään sopineet tytön asioista. Yksi heistä, Martinus Nilsson, oli kuluttanut perinnöstä 515 taalaria, joka kuullostaa melko suurelta summalta ja herättää kysymyksiä holhoojien toiminnasta.

Lisäksi oli palannut mieleen Margaretan äidin äidin ("hustru Karin i Brunsgränden") testamentti, josta suurin osa Margaretan omaisuudesta oli peräisin. Karin oli selväsanaisesti sanonut, ettei lasta koskaan saa viedä karjalaiselle tai venäläiselle rajalle. Niinpä oikeus päätti, että lapsi jää sinne missä on.

Mukavan alun jälkeen jää jutusta mielikuva, että Nils tavoitteli veljentyttären rahoja eikä hyvinvointia. Toisaalta, jos hän olisi ollut fiksu pahis, olisi kannattanut matkakohteeksi kertoa Hämeenlinna eikä Venäjän raja.

Stockholms tänkeböcker från år 1592 utgivna av Stockholms stadsarkiv, Del XVIII 1629. (2000) s. 55, 58, 184, 186, 190, 192
Kuva  Peter Sillén SHMM

1 kommentti:

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Yksityisviestissä todettiin, että "Martinus Nilsson on selvästikin sama kuin Losköldien esi-isä, kirjanpitäjä Mårten Nilsson Talpo (kirjallisuudessa virheellisesti Tolpo)". Mårten esiintyy jälkeläisensä yo-matrikkelitietojen viitteissä.