keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Historiantutkimuksen päivät, jälkikirjoituksia

Torstaista. Kuunnellessani Kaarlo Arffmanin esitystä 1700-luvun almanakkamerkinnöistä mieleeni pulpahti lempikirjani kuvaus toiselta ajalta. Hilja Valtosen romaanissa Neiti Talonmies almanakasta ja lähdekritiikistä seuraavasti
Tirrosen räätäli otti akkunan pielestä kaksi kärpästen ja torakoiden likaamaa almanakkaa: Tirrosella oli myös käytössä allakannurkkasysteemi. Siihen hän merkitsi pukujen sovitus- ja valmistuspäivät. Muita merkkejä ei almanakoissa ollut, sillä minä katselin niistä joka päivä nimipäivät, kuunpimennykset ja auringon laskut. [...]
Minä sopotin opettajaneidille, ettei almanakassa ollut itsenäisyyspäivänä mitään merkkejä äidin veloista, eikä kenenkään veloista. Tirronen oli kirjoittanut jälkeen päin.
Jykäräisen Tuomas-isäntä sanoi: Että. Tirroskan puheisiin ei kukaan Peräpellolla usko. Tirronen taas on tunnetusti jämtti mies, jonka allakan reunaan pitää luottaa.
Lauantaista. Opetushallituksen käyttämät kysymykset ovat valitettavasti salaisia, mutta raportissa Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 oli muuta mielenkiintoista sisältöä.

Sivulta 42 alkaa asennekysymysten tulosten käsittely. Sukupuolten välillä on selvä ero, sillä asteikolla -2...+2 pojat pitävät historiasta oppiaineena 0,29 verran, kun taas tyttöjen näkemykset ovat nipin napin negatiivisella puolella. Pojat arvioivat osaamisensa paremmaksi kuin tytöt, mutta sivun 49 taulukko kertoo varsinaisissa kysymyksissä selviytymisen suhteen tilanteen olevan päinvastoin (lukuunottamatta ajan hahmottamista). Hyödyllisenä oppiaineena historiaa ei pitänyt kumpikaan sukupuoli: poikien keskiarvo oli nolla ja tyttöjen -0,04. Jos muutos faktojen opettamisesta kriittiseen ajatteluun saadaan läpi, toivottavasti syntyy myös ymmärrys oppiaineen hyödyllisyydestä.

Rantalan esityksessään mainitsemaa empatiatehtävän vastauksia ruoditaan sivulta 83 alkaen.
Tehtävässä 149 pyydettiin pohtimaan, miksi jotkut amerikkalaiset kohtelivat saksalaisia sotavankeja huonosti. Tehtävä pohjautuu Matti Virtasen Helsingin Sanomissa 1995 julkaistuun artikkeliin, jossa kuvataan amerikkalaisten vartijoiden toimintaa sotavankileireillä. Keskeisessä asemassa on tuolloin sotavankina olleen Wilhelm Ter-Neddenin kuvaus tapahtumista.
Kuunnellessani tuli mieleen torstaiaamuinen Mirkka Danielsbackan esitys väitöskirjatyöstään, jossa pyritään selittämään miksi suomalaiset kohtelivat neuvostovankeja sekä hyvin että huonosti. Vastaavaa analyysiä siis odotetaan peruskoulun päättäneiltä!

Oppilaat olivat myös vastanneet kysymykseen Olen harrastanut historiaan ja yhteiskuntaoppiin liittyviä asioita esim. lukenut historiaan/yhteiskuntaoppiin liittyviä kirjoja, katsonut elokuvia, pelannut historia-aiheisia pelejä jne. vaihtoehdoin en yhtään, alle vuoden, 1–2 vuotta 3–4 vuotta, yli 5 vuotta. Vastausvaihtoehdot ovat erilaisia kuin Pilvi Torstin kysymyssetissä, mutta tuloksia olisi silti kiva tarkastella rinnakkain. Valitettavasti Opetusministeriön raportissa ei ole näkyvissä vastausten jakaumaa, vain niiden korrelaatio asennekysymyksiin ja varsinaiseen koetuloksen. Korrelaatiota oli, mutta raportin kirjoittajat tarkentavat, ettei vaikutussuhteiden suunta ole selvä:
... harrastavatko oppilaat historiaa tai yhteiskuntaoppia, koska he pitävät näistä oppiaineista ja menestyvät niissä hyvin vai vaikuttaako oppiaineissa menestyminen siihen, että oppilaat kokevat historiaan tai yhteiskuntaoppiin liittyvät asiat kiinnostavina ja he ovat alkaneet opintomenestyksen vuoksi harrastaa näihin liittyviä asioita.

Ei kommentteja: