tiistai 7. elokuuta 2012

Projektinhallintaa lähdekritiikillä

Yritän (yritän, yritän) tänä syksynä keskittyä isomummoni juurien aukikirjoitukseen uppoamatta historiantutkimusta muistuttaviin alueisiin. Sukututkimuksellisesti projektin piti olla helppo nakki. Harrastuksen alkuajoilta on runkoa, Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloista saan vinkkiä lisähaaroista ja talollisten tietoja on vaivaton tarkistaa rippikirjoista ja SAY:stä, varsinkin kun molemmat on digitoitu. Menoa hidastaa ainoastaan Kauvatsan ja Huittisten tietojen puuttuminen Hiskistä. Loman testauspäivät KA:ssa vahvistivat muistikuvan: mustien kirjojen läpikäynti on ***vetin hidasta Hiskiin verrattuna.

Toisenlainen ongelma on isomummon esivanhemmat, jotka kuuluvat "satakuntalaisiin supersukuihin". Siis niihin, joihin on osunut monen muunkin sukututkimus, ja vuosien mittaan jaetut ovat joko muuttuneet totuudeksi tai muuntuneet kiistakapulaksi. Ottamalla kantaa suuntaan tai toiseen projektini joko pienenee tai suurenee.

Kyttälän Rantalan houkutteleva isäntäketju 1540-luvulta tulee kirjastani jäämään pois. (Saman ratkaisun tein Forsby-kirjassa.) Tila säilytti sukuoikeutensa läpi vuosisatojen, mutta kukaan ei ole löytänyt todistetta, että 1700-luvun isännät ovat sukua isoavihaa edeltäville. Jäljellä olevista Rantalan isännistä syntyy yhteys Kiukaisten Jaakkolaan, joka lienee OK, mahdollisesti verifioitavissa paikallishistoriassa mainitulla perukirjalla.

Toivo Väinölän kirjassa Limnell-suku esitetty yhteys Torttilan Keisariin on alkuperäislähteitä vailla ja myös kummilistoja tarkastellen kyseenalaistettu. Ellei mitään uutta tietoa ilmaannu niin taitaa jäädä käsikirjoitukseeni kyseenalaistetuksi töpöksi. Jos varmistuu, tulee mukaan kookas härdelli Kokemäen Sonnilaa omine ongelmineen.

Limnellien taustalla olevan Souppaan myötä joukoon tuppaa 1600-luvun kirkkoherra Eurajoelta. Tosin sillekään tiedolle ole tunnetttua lähdettä. Miten lie laita? Ja kun kriittiseksi ryhdyin, aloin kyseenalaistaa myös hypyn Souppaalta Harjavallan Jutin kautta Limnelliksi.

Varhaisin Limnell-nimeä käyttänyt oli Erik Limnerus, myöh Limnelius s. noin 1672 [yo 3925]. Hänellä ei tiettävästi ole sukulaisuussuhdetta Souppaan Erik-poikaan [yo 4852], joka käytti nimeä Limnelius viimeisintään 1708. Ei siis ole mitään suoranaista syytä olettaa, että Erikillä olisi jotain tekemistä vuodesta 1750 Limnell-nimeä käyttävän Harjavallan lukkarin kanssa. (Jonka poika Henrik on yo 8938.)

Paitsi, että. Lempi Ahlan kirjassa Soupas, ratsutila ja suku on esitetty, että euralaisen Erikin Hannu-veljen lapset käyttävät sukunimeä Limnell. Tämä Hannu on Euralla Souppaan kirjoissa 1698. Harjavallan Jutin isäntänä puolestaan vuosina 1704 ja 1713 Hannu Kallenpoika. Samoihin aikoihin Jutin henkikirjassa vilahtaa "Carl Soupas folk".

Ja lukkarin patronyymi on Hansson. Hentoiset ovat eväät, mutta Kallesta niin paljon materiaalia, että tuskin hennon jättää pois. Haluan esi-isäkseni 1600-luvulla herrainpäivillä käyneen talonpojan, joka hävisi nimismiehen paikan naiselle...

1 kommentti:

Sandra kirjoitti...

Hyvä kirjoitus projektinhallinnasta!