keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Miten historiaa luetaan?

Joku mainitsi Palefacen kappaleen Miten historiaa luetaan? ja innostuin hakemaan kappaleen YouTubesta. Kuuntelin puoli tusinaa kertaa ja luin pari kertaa verkossa tarjotun sanoituksen. Enkä tullut hullua hurskaammaksi.

Ilmeisesti olisi pitänyt kuunnella koko albumi, jossa artistin omin sanoin summerattuna
Sanoissa on tiettyjä latauksia, laittamalla niitä ketjuun saamme tiettyjä ajatuksia. Yleisesti teemat levyllä on, miten historiaa luetaan ja kuka kirjoittaa historian. Nuorillekin on tärkeää muistuttaa median lukutaidosta ja kriittisestä näkemyksestä.
Palefacehän ei ole rajoittanut kommentointiaan räppäykseen vaan on myös avautunut lehdistössä. Maaliskuun puolella hän vaati Ilta-Sanomissa Mannerheimin patsasta pois Helsingin keskustasta:
Tiedän, että asia suututtaa joitakin, mutta mielestäni Mannerheimin patsas symboloi Suomessa koettuja kauheita asioita. Kukaan ei varmasti katsoisi hyvällä, jos punakaartin päälliköitä glorifioitaisi samalla tavalla.
Lausuntoon reagoi Ilta-Sanomissa Mannerheimin perinnesäätiön asiamies sekä verkossa kaksi blogikirjoittajaa. Sami Liuhto kirjoitti tyylilleen ominaisesti lyhyesti ja ytimekkäästi:
Kukaan ei varmasti katsoisi hyvällä? Punakaartia on glorifioitu yli 50 vuotta. Virallinen totuus on, että valkoiset tekivät ikävästi punaisille. Millaisessa umpiossa ihmisen on elettävä, että saattaa väittää tuollaisia asioita kuin tämä Miettinen väittää.
Timo Hännikäinen taas näki kommentin huonona provokaationa. Hännikäinen kirjoitti:
Rasittavinta näissä uusissa provokaatioissa on se, että niiden arvostelu on tehty mahdottomaksi. Kun nyt kirjoitan, että Tontin ja Palefacen päänavaukset olivat typeriä, jotkut katsovat sen merkiksi siitä, että kalikka on kalahtanut ja koira älähtänyt. Sitten he voivat ilkamoida siitä että konservatiivia kismittää ja olla entistä vakuuttuneempia harjoittamansa rabulismin välttämättömyydestä.
Lisää keskustelua syntyi Hännikäisen tekstin kommenteissa.Sen sijaan ylläolevat lainaukset kopsattuna Agricola-palstalle eivät tuottaneet kenellekään mitään ajatuksia.

Viime viikonlopun Iltalehdessä Paleface selitteli aiempaa lausuntoaan
Olin keskustelemassa siitä miten historiaa luetaan ja kirjoitetaan. Jos käsittelemme Suomen kansalaissotaa samanlaisilla kriteereillä, kuin millä arvostelemme vaikkapa Ruandan sotaa, on selvää että ihmisten teloittaminen ilman oikeudenkäyntiä on sotarikos. Vääjäämätön totuus on, että Mannerheim johti pienen Suomen kansan sankarilliseen taistoon, mutta muut tapahtumat sitä ennen on jollain tavalla pyyhitty pois historiankirjoista.
Sami Liuhto kommentoi blogissaan lainauksen loppua:
Puuttumatta"Suomen kansan sankarilliseen taistoon" olisin kiinnostunut tietämään näistä pyyhkimisistä, koska, niin kuin lausunnon alusta ilmenee, "rappari" viittaa siihen että on lukenut historiaa. Jaakko Paavolainen tutki näitä asioita 1960-luvulla, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ilmestyi 1959-1962 ja jo ennen Linnaa julkaistiin tutkimus niin sanotusta ei-valkoisesta näkökulmasta. Myöhemmin niitä on julkaistu kymmenittäin.
Niin. Historiaa pitäisi todellakin lukea, jos sitä haluaa kommentoida. Verkkohakuuni osui syksyltä 2010 Palefacen haastattelu, jossa lainaus
”Valtaosa pääkaupunkiseudun romaneista on evakkokarjalaisia ja heidän lapsia, ne ovat ihan samaa porukkaa kuin evakkokarjalaiset jotka asutettiin esimerkiksi Eiraan. Sinne Eiraan ei kuitenkaan hyväksytty romaneja. Me ei olla saatu assimiloitua tätä porukkaa 200 vuodessa."
Hmm. Verkkolähteet viittaavat Helsingin esikaupunkien kehitykseen evakkojen asuttamisen yhteydessä. Minkälainen virta oikein suuntautui Eiraan, jossa tänä päivänä asuu tuhat ihmistä? Täytynee tarkistaa jostain historiankirjasta.

3 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Siis onko pk-seudun evakoista tosiaan merkittävä osa romaneja? Jos on, niin tuo oli minulle uusi tieto.

Olen miettinyt tätä Suomen historiaan liittyvien "uusien" seikkojen löytymistä aika paljon viime vuosina. Tällä hetkellä olen taipuvainen ajattelemaan niin, että esimerkiksi kansalaissota tuntuu niin henkisesti kaukaiselta asialta, että se järkyttää. Täälläkin on tapahtunut julmuuksia! Yleensähän julmuudet tapahtuvat aina jossakin muualla kuin täällä Pohjois-Euroopassa.

Silti asia tuntuu hirveän herkältä ja tuntuu, että valkoista terroria puolustellaan usein iänikuisella "suksi stallari sinne Neuvostoliittoon" -kommentilla.

Vähän vastaavanlaisen kohauksen on aiheuttanut Jäämarssi-dokumentti, joka tuli jokin aika sitten televisiosta. Seurasin debattia hieman ja jotkut historioitsijat totesivat, että tutkimusta on tehty ja tietoa on ollut aina saatavilla sotavankien kohtelusta Suomessa. Dokumentti vain onnistui tuomaan asiat jotenkin kansantajuisemmin esille, siksi se tuntuu uudelta asialta.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Tuoreen Ylen uutisen mukaan: "Peräti yli kolmannes Suomen romaneista asui sodassa menetetyssä Karjalassa ja joutui evakkotielle. Virallinen Suomi on ylpeillyt sotavelan maksulla ja evakkojen asuttamisella, mutta romanit se jätti sodan jälkeen heitteille. Pahimmillaan väki asui majoissa metsässä."

Eli ei vaikuta siltä, että heitä olisi sijoitettu Eiran kaupunginosaan eikä välttämättä pääkaupunkiseudullekaan, jonne käsittääkseni asutettiin kaupunkilaisia eli enimmäkseen viipurilaisia.

Historiatietoisuus on erikoinen asia. Useimmille se syntyy passiivisesti mutta sisältää sitten kuitenkin jonkun käsityksen/oletuksen, kuten "tottakai Suomi kohteli sotavankeja täysin asiallisesti". Päinvastaiset tutkimustulokset koetaan sitten yllättävinä ja hyökkäävinä.

(Eilen osallistuin verkkokeskusteluun, jossa eräs kirjoittaja vierasti sisällissotaa vuoden 1918 sodan nimenä. Kun sisällissotia oli hänestä Yhdysvalloissa ja Espanjassa ja meillä jotain muuta.)

Johanna kirjoitti...

Kiitos tästä tiedosta, enpä ollut ennen kuullut, että niin paljon romaneja oli rajantakaisessa Karjalassa. Aina oppii uutta!