maanantai 2. tammikuuta 2012

Vuodesta 1911

Juuassa aikoinaan neuvottiin "Synnytäp peä, kyllä se sorkka syntyy" (R.E. Nirvi ja Lauri Hakulinen: Suomen kansan sananparsikirja. 1948) . Eli kyllä urakka valmistuu, kun alkuun pääsee.

Eilen mainitusta kirjakasasta siis käteen Samankaltaisuuksia. Kansainvälisiä näköaloja vuoden 1911 maailmaan. Lea Koivusen ja Taina Syrjämaan toimittama artikkelikokoelma ilmestyi vuonna 2010 ja kun sitä ei kaupunginkirjastoon kuulunut nappasin mukaani divarista. Ei mistään intohimoisesta mielenkiinnosta vuotta 1911 kohtaan, vaan lähinnä sairaalloisesta tahdosta vielä kerran kykyäni saada turkulaisesta kulttuurihistoriasta tolkkua.

No, tämä kirja oli ilmestynyt Yleisen historian julkaisusarjassa ja ero kulttuurihistorian tuotoksiin selvä. Artikkelit olivat silkaa suomea ja yhteydessä reaalimaailmaan. Johdannossa viitattiin Braudeliin ja käytettiin sivistyssanoja, mutta tämänkin tekstin sisällössä pysyi vaivattomasti mukana - toisin kuin aidossa kulttuurihistoriassa. Pointtina oli miettiä mitä yhden vuoden näkökulmasta tarkastelu tarkoittaa, kun ilmiöt eivät osu kalenterivuoden mittaisiksi.

Useimmissa artikkeleissa aikahorisonttia tuotiin tarvittavissa määrin mukaan. Poikkeuksena Rauno Lahtisen artikkeli ulkomaanuutisista, josta sai mielikuvan, että ulkomaanuutisten esittäminen olisi ollut 1900-luvun uutuus. Näinhän ei tietenkään ollut ja tuskin Lahtinen oli tarkoituksellisesti tällaista kuvaa antanut. Kunhan kiinnitin huomiota, kun oli itselle tuttu asia.

Tuttua löytyi kyllä muistakin artikkeleista. Tiina Männistö-Funk kirjoitti siirtolaisten lähettämistä ja heille lähetetyistä valokuvista sekä niihin liittyvistä muistoista. Tarjosi hieman lisäsyvyyttä siirtolaisten ajatteluun ja herätti kiinnostuksen Museoviraston keruuarkistoa kohtaan.

Auvo Kostiaisen artikkeli käsitteli amerikansuomalaisten kalenterijulkaisuja. Ilmeisesti niiden täysimittainen digitointi jää unelmaksi, sillä Kostiaisen mukaan ei edes nimikkeiden kokonaismäärä ole selvillä. Jälleen lisäymmärrystä siirtolaisista ja hyvää taustoitusta yhteen lähderyhmään.

Outi Hupaniittu kirjoitti riskaabelin elokuvan näytöstä Helsingissä sekä muista ajan käytännöistä. Kymmenen vuotta myöhemmästä elokuvakulttuurista maaseudulla kirjoitin jokin aika sitten. Leila Koivunen kertoi vuonna 1911 maata kiertäneestä lähetysnäyttelystä. Esineistö kuullosti hämäävän samankaltaiselta kuin Lähetysmuseon perusnäyttely alkuvuodesta 2011. Suvi Rytyn artikkelin käsitteli Kirvun luonnonparantolaa ja sain siitä - parempi myöhään kuin ei milloinkaan - taustoituksen taannoiseen Vilppulan parantolavierailuun.

Tarkoituksena oli lukea artikkelikokoelmaa "oikeammin", mutta palasin suoraviivaiselle hyöty/hupi-linjalle. Jään miettimään miten oikeat historiantutkijat tekstejä lukevat ja tartun seuraavaan kirjaan...

Ei kommentteja: