keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Uruntekijä

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: urkujenrakentaja Bror Aksel Thulé, joka esiteltiin yllä olevalla kuvalla Kyläkirjaston kuvalehden numerossa 3/1887. Hänen elämäntyönsä ei ole jäänyt Wikipedialta huomioimatta, artikkeli Kangasalan urkutehdas kertoo Bror Akselin, isänsä ja poikansa aikaansaannoksista. Mukaanlukien Tampereen Aleksanterin kirkon urut, jotka alla olevassa kuvassa samaisesta kuvalehdestä.
Google heitti Wikipedian lisäksi eteen Puuvillatehtaan teatterin arkiston. Thulén perheestä on tehty näytelmä ja henkilökuvauksista selviää, että Bror Axelin appiukko oli Agathon Meurman, joten laitetaanpa hänenkin kuvansa tähän esille. Ei kuulu sarjaan "miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään" ja on peräisin Kyläkirjaston Kuvalehden numerosta 11/1882.

3 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Bror Axelin tyttärestä Katrista (*1881) on Paavo Virkkunen (nuor.) kirjoittanut valloittavan kirjan Kangasalan Katri (WSOY 1998), joka perustuu päiväkirjoihin ja kirjeisiin. Katri meni naimisiin Paavo Snellmanin, sittemmin Virkkusen kanssa. Minuun tämä liittyy niin, että Paavo seurusteli ensin isotätini Maj Rydmanin kanssa, mutta hylkäsi hänet traumatisoivine seurauksineen.
http://www.sci.fi/~s151036j/rydman/majnrakk.htm

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta lisätiedosta!

Ametsapuro kirjoitti...

Tämän kirjoitus kolahti myös (taitaa tämä hämäläinen ympäristö alkaa vaikuttamaan...) mutta ei aivan yhtä dramaattisella ja ah, niin mielenkiintoisella tavalla, kuin Rydmanin tarina. Ja pitääpäs lainata tuo Katri-kirja.
Bror Axelin poika Martti Aksel jatkoi tehtaan pitoa ja hän meni naimisiin 1914 lääketieteen lisenssiaatti Eva Debora Hemanin kanssa. Vaan niin oli vaimo jäänyt Martti Tulenheimon wikipedian artikkelista puuttumaan... Evan isä oli Gustaf Adolf Heman ja äiti Lydia Lovisa Silander. Hemanin kolme tytärtä (Ruth, Eva ja Hagar) olivat ylioppilaita ja jatkoivat opiskelua. Hemanin ainoa poika kuoli parin päivän ikäisenä. Tulenheimoista, kuten myös G. A. Hemanista, olenkin löytänyt juttua paljonkin. Mielenkiinnon kohteeni on kuitenkin enemmän Aksel Edvard Heman, G. A:n veli.