sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Kalastettua

Saksalainen kala 1700-luvun lopusta BibliOdysseyn blogista.

Terhi Pietiläinen mietti kansankulttuurin tutkimuksen muutoksia ja kertoi kaskun
Opiskelija osoitti innokkaana (sellaisia me olimme) jotain vehjettä ja samalla kysyi: Mikä on tuon työkalun nimi? Assistentti, joka ei juuri sillä hetkellä sattunut muistamaan kyseisen petkeleen nimeä, vastasi kipakasti ilmekään värähtämättä: Se on maataloustyöväline! Vastaus oli kuulema tyydyttänyt opiskelijaa.
Marjatta Ripsaluoma tuskaili maailmalle leviävää sukua ja sukututkijan tiedonsaantia.

Tilly Soldanista romaanin kirjoittanut Tuula Levo kirjoitti Ateneumissa käynnistä, jossa oli Aho&Soldan -valokuvien lisäksi tarkastellut kriittisesti erään maalauksen signeerausta..

Jari Lehtinen oli tarttunut lemppariaiheeseeni, myötäjäisarpajaisiin.

Juuso Hyvärinen kertoi museoveturiseuran konkreettisesta työstä.

Dick Harrison kirjoitti på svenska Viipurin pamauksesta.

Jenni Sahramaa kehräsi ja kertasi.

Eva Ahl-Waris oli lähimatkaillut ja hehkutti historian kohtaamista på svenska.

Turun Tilda oli lukenut Imbi Pajun Torjutut muistot. Erja Metsälä oli lukenut Sirpa Kähkösen Vihan ja rakkauden liekit : kohtalona 1930-luvun Suomi . Kirjavinkeissä arvioitiin Erik Wahlströmin Kärpäsenkesyttäjä. Jenni oli lukenut Anu Lahtisen kirjaa Pohjolan prinsessat.

Blogissa Avara museo kerrottiin kävijöiden osallistumisesta näyttelytekstien kirjoittamiseen,

Mari Koistinen mietti akateemisen blogikirjoittamisen vähyyttä. Gustav Holmberg lainasi tekstiä, jossa suositeltiin på svenska bloggaamista valtiotieteilijöille.

Suklaahirviö oli kertonut sukusalaisuudesta ja sukututkijan murheista:
Minua harmittaa sekin, kun en ole satavarma siitä miten paljon kouluja äidinpuoleiset isovanhempani ovat käyneet! Kyse on siis ÄITINI vanhemmista, enkä heistä tiedä.. Syy: kun en VOI kysyä Äetmuorilta. Hän ottaa tuollaisen viattomankin kyselyn jotain kritiikkinä vanhempiaan kohtaan. Kai minä nyt hitto vie tiedän, ettei heillä mitään tohtorinhattuja ollut, mutta kiinnostaisi tietää ovatko he kansa- tai keskikoulun käyneitä? Tässähän ne vaihtoehdot oli, koska sen tiedän ettei kumpikaan ollut ylioppilas.

4 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Äidin isän koulutustaustan näkisi varmaan hänen kutsuntapapereistaan (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kutsuntaluettelot) tai sotilaskantakortista (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti). Välillä niissä lukee vain "lukee ja kirjoittaa" joka viitannee esim. kiertokouluun tai "elämän yliopistoon" mutta usein niissä on myös kerrottu mitä kouluastetta on suoritettu ja kuinka monta vuotta.

Kari Rydman kirjoitti...

Minä alan epäillä, Kaisa, että olet kokonaisen ihmisryhmän yhteisnimimerkki! Kun julkaisuvauhtisi on niin hirmuinen ja faktakasat niin pyramidaalisia, on täysin mahdotonta että kaiken lisäksi vielä olet jatkuvasti jalkojen päällä reissussa... :)

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Anonyymi, erinomainen vinkki!
Kari, täytyy päästä kotiin tältä retkeltä, että voin tarkistaa Nykäristä sanan pyramidaalinen merkityksen...

Kari Hintsala kirjoitti...

Hismkatti, kaiman täytyy olla oikeassa. Olen aina epäillyt että "Kemppinen" on vähintään 100 ihmistä käsittävä studio, osuuskunta tai whatever, mutta "Kaisa Kyläkoski" on sitä myös! :-)