Raisa Maria Toivon väitöskirja Witchcraft and gender in early modern society oli pitkällisen lukemisen kohteena, kirja taisi olla lainassa puoli vuotta ennen palautusta. Teksti viittasi paikoittain feminismin ja teologian teorioihin, joista minulla ei ollut tietoa, mutta oleellinen tuli kyllä ymmärrettyä. Toivottavasti oikein.
Toivo oli analysoinut parin ulvilalaisen perheen kautta 1600-luvun yhteiskuntaa. Mitä ihmiset arvostivat, minkälaista ihmistä arvostettiin. Ei yllättävästi: hyvää ja taitavaa työntekijää. Leikinlasku oli OK, mutta omasta työosuudesta laistaminen ei. Ihmiseen, joka hoiti velvollisuutensa, voitiin luottaa ja luottamuksella oli oma arvonsa. Joka, muun maineen ohella, heijastui yksilöstä perhekuntaan.
Kerta toisensa jälkeen päähäni pitää paukuttaa, että tuon ajan yhteiskunnassa muutos ja pyrkiminen ei ollut arvo. Jumala antoi ja Jumala otti.
Mikä ei puolestaan tarkoita sitä etteikö asioita voi avittaa haluamaansa suuntaan. Kirjan oikeustapauksista mielestäni järkyttävin oli se, jossa (minun ymmärrykseni mukaan) äiti pakotti 13-vuotiaan tyttärensä ('twingat sjn dotter med rijs') raiskattavaksi, niin että taloon saataisiin isäntä. Siis se raiskaaja. (s. 54, 185-186)
Hyvä uutinen on, että oikeus kutsui tätä prostituutioksi ja oli sitä mieltä, että tyttöä oli väärin kohdeltu. Hänet ja raiskauksesta syytetty vihittiin avioliittoon (vasta) vuotta myöhemmin.
(Toivon väitöskirjaan viittasin jo aiemmin teksteissä Historiallinen analogia (1/2) [14.4.2010], Kyläsaarella [22.4.2010] ja Pietniemestä ja Tuorsniemestä [26.4.2010] eli kirja taisi olla lainassa huhtikuun alusta asti. Kaksi jälkimmäistä sukututkijan apropoo-meininkiä, omaa huvitteluani, jonka hauskuus ei tekstistä varsinaisesti avaudu.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti