keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Tukholma, Historiska museet

Viime lauantain ohjelma Tukholmassa alkoi aamiaisen ja neljän sanomalehden jälkeen Historiska museetissa, joka avasi ovensa klo 10. Mukanani oli museon ensikertalainen, joten kuljimme koko paikan läpi. Sain testata muistiani ja puutteelliseksi osoitautui, vaikka olen jo muutamaan kertaan hartaudella osastoja hinkannut läpi.

Samaa hartautta ei riittänyt museon perusnäyttelyn uuteen osaan, jota varten olin museoon tullut. Alakerran opasteet osoittivat edelleen "keskiaikaan", joten yllätyin kun olinkin heti uudessa osassa. Se oli rakennettu tiukan kronologiseksi ja alkoi keskiajasta. Kronologisuutta ja kulkemista tuki lattian aikajana, johon minun olisi pitänyt olla ihastunut, mutta en sitten kuitenkaan ollut.

Aikajanan molemmin puolin oli vitriineitä ja infotauluja, joissa esiteltiin sitä mitä esiteltiin. Jokaisen vuosisadan aloitti karttakuva. Kalmarin unionin perustaminen näytti siinä Tanskan alueen liittämiseltä Ruotsiin. 1500-luvun kartaan oli merkitty "Gustav Vasas Sverige och maktens boningar", Suomen puolella tätä vain Turun linna. Sata vuotta myöhempään oli merkitty suurimmat kaupungit ja valtion laitokset, joten Turun kohdalla oli kolme täppää: kaupunki, hovioikeus ja akatemia.

(Alueellinen historia ei ollut näyttelyssä mukana, eikä täten Suomikaan suuremmalti. Kustaa Vaasan kirkonpuhdistusta esittelevän vitriinin yhteydessä kerrottiin kuitenkin Turun läänissä vaikuttaneesta Mats-papista, joka 1538 kaivoi maahan hopeaa, kultaa ja sänkyvaatteita voudeilta piiloon. Löytyivät jo samana vuonna.)

Punaisena lankana oli Ruotsin valtion muodostuminen. Valitettavasti emme saaneet ajoittaisia testaa tietosi -laitteita toimimaan, joten idea jäi kirkastumatta. Näyttelöyn osallistava elementti koostui kysymyksistä ja vastauksista, hauskimpana näistä noitatesti - jonka läpäisin. Hauska oli myös kurkistus eri säätyjen lautasille 1500-luvulla. Talonpojat söivät yhdestä padasta puuroa, jossa oli voisilmä (?).

Talonpojat loistivat muuten poissaolollaan, jolleivät sitten olleet piilossa verhon takana, josta kuului eläinten ääniä. Kyse oli ensisijaisesti hallinnon ja yläluokan historiasta. Esimerkiksi 1700-luku esitettiin tieteen ja tuontituotteiden kautta, joita ei ihan kaikilla ollut käsillä.

Kuvassa Axel Oxenstiernan asu ja lattiasta heijastuva aikajana.

3 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Hei
Huomioni kiinnittyi voisilmään (?) artikkelisi lopussa. Paremmin yhtä puuropataa kuvaa yhteinen puuropata. Voisilmä on voikimpale, joka on laitettu keskelle pataa. Lusikalla otettin puuroa ja hiven voita.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

?-merkillä yritin (liian lyhyesti) ilmaista epäuskoani siihen että talonpojilla olisi ollut yleisenä tapana läiskäistä arvotavaraa puuronsa päälle.

Unknown kirjoitti...

Ruotsissa ehkä talonpojilla oli varaa siihen. Suomessa vain suurimmissa taloissa.Kai...