Monta kertaa olen historian tai kulttuurihistorian kirjan avatessa saanut pettyä, kun teksti kuvaa vain hallitsijoita, sotia ja suurmiehiä. Helsingin kirjastokannasta osui silmiini Ilmar Talveen Suomalaisen kansanelämän historialliset taustatekijät, joka muodosti vihdoin poikkeuksen keskittymällä juuri siihen mitä otsikko lupasi.
Syntymävuonnani ilmestyneen kirjan sisältö voisi kaivata pientä päivitystä, mutta rakenne kattaa oleellisimman. Kuten sukumaan esittelyn. Sivulta 156:
"Talonpoika ei voinut myydä perimäänsä maata vieraille tarjoamatta sitä ensin kolmilla käräjillä sukulaisilleen ostettavaksi. Jos näin ei tehty, sukulaisilla oli vieraalle myytyyn maahan nähden myöhemminkin sukulunastusoikeus, joka v. 1879 rajoitettiin ainoastaan myyjän lapsiin ja vanhempiin."
Tälläistä enemmän historian kirjoihin ...
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
Yksi hattumaakari
Taiteilijoita ulkomailla -tekstissä mainittu Daniel Gustaf Kjellberg syntyi vuonna 1800 Helsingissä. Hän toimi Turussa suola- ja maustekauppiaana ja sai 18.4.1826 porvarioikeudet. Niistä ei ollut iloa kuin runsaan vuoden verran. Kjellberg asui Kirkkokvarteerissa, joka muun Turun ohella paloi syyskuussa 1827. Hän menetti asuntonsa, varastonsa ja vieläpä 18000 ruplan arvopaperit.
Kjellberg matkusti asioidensa järjestämiseksi Hampuriin, jossa hän kiinnitti huomionsa uudenaikaiseen hattujen tekoon. Tämä ei vaatinut suuria pääomia, joten hän hankki oppia ja palattuaan Turkuun perusti hattuverstaan. Vuonna 1833 hän sai huutokauppajohtajan viran. Kesällä 1839 hän lähti Hampurin kautta Englantiin hakemaan patenttia tulensammutuslaitteelle eikä kronikoitsija vuonna 1879 tunne hänen kohtaloaan tämän jälkeen (Ett bidrag till det finska handtverkeriets historia lehdessä Åbo Posten 22.8.1879). Lehti-ilmoituksen perusteella hän oli asunut Arseniigatanilla (Sirkkalankatu), joka on nykyisen Luostarinmäen museoalueen rajalla (Åbo Tidningar 5.12.1840, Solveig Sjöberg-Pietarinen: Museer ger mening : friluftsmuseerna Klosterbacken och Amuri som representationer ).
Hiskin perusteella Daniel Gustaf Kjellberg haudattiin Lidköpingin kaupunkiin 14.2.1847 (Turun ruotsalainen seurakunta). Hänet oli vihitty 3.6.1830 neito Helena Margareta Keckonin kanssa. Lasten kastemerkintöjen mukaan tämä oli syntynyt vuoden 1810 paikkeilla eli on todennäköisesti 17.7.1810 kauppias Lars Abraham Kekonille ja Maria Monseliukselle syntynyt Helena Margareta (Turun suomalainen srk). Pariskunta ja kaksi poikaa verkon sukutaulussa.
Danielille ja Helenalle syntyi Turussa lapset: 30.8.1831 Helena Aurora, 3.2.1834 Maria Josephina, 3.12.1835 Amanda Sofia, 17.10.1837 Lars Gustaf, 15.9.1839 Christina Rosalia, joka kuoli 3 kuukauden ikäisenä.
Kjellberg matkusti asioidensa järjestämiseksi Hampuriin, jossa hän kiinnitti huomionsa uudenaikaiseen hattujen tekoon. Tämä ei vaatinut suuria pääomia, joten hän hankki oppia ja palattuaan Turkuun perusti hattuverstaan. Vuonna 1833 hän sai huutokauppajohtajan viran. Kesällä 1839 hän lähti Hampurin kautta Englantiin hakemaan patenttia tulensammutuslaitteelle eikä kronikoitsija vuonna 1879 tunne hänen kohtaloaan tämän jälkeen (Ett bidrag till det finska handtverkeriets historia lehdessä Åbo Posten 22.8.1879). Lehti-ilmoituksen perusteella hän oli asunut Arseniigatanilla (Sirkkalankatu), joka on nykyisen Luostarinmäen museoalueen rajalla (Åbo Tidningar 5.12.1840, Solveig Sjöberg-Pietarinen: Museer ger mening : friluftsmuseerna Klosterbacken och Amuri som representationer ).
Hiskin perusteella Daniel Gustaf Kjellberg haudattiin Lidköpingin kaupunkiin 14.2.1847 (Turun ruotsalainen seurakunta). Hänet oli vihitty 3.6.1830 neito Helena Margareta Keckonin kanssa. Lasten kastemerkintöjen mukaan tämä oli syntynyt vuoden 1810 paikkeilla eli on todennäköisesti 17.7.1810 kauppias Lars Abraham Kekonille ja Maria Monseliukselle syntynyt Helena Margareta (Turun suomalainen srk). Pariskunta ja kaksi poikaa verkon sukutaulussa.
Danielille ja Helenalle syntyi Turussa lapset: 30.8.1831 Helena Aurora, 3.2.1834 Maria Josephina, 3.12.1835 Amanda Sofia, 17.10.1837 Lars Gustaf, 15.9.1839 Christina Rosalia, joka kuoli 3 kuukauden ikäisenä.
tiistai 6. lokakuuta 2009
Naamakirjasta historiatietoutta
Sorruin aktivoimaan facebook-tilini ja päädyin testaamaan 1700-luvun sietokykyä. Kolme päivää kuullostaa aika realistiselta. Mutta en tiedä tuleeko Facebooksita jokapäiväinen kaveri. Ei tarvitsisi ainakaan.
Hallin Jannen suvusta
Etsiessäni Österholmin rosvoretkille jatketta törmäsin muiden joukossa 1800-luvun kuuluisuuteen Hallin Janneen. Hänestä oli jo paljon kirjoitettu ja mies oli turhan väkivaltainen makuuni, joten jätin rauhaan. Mutta mies tuli uudelleen eteeni jo kertaalleen mainitussa Lampénin kirjassa Suomea ristiin ja rastiin (s. 154-198), joten nostetaan siitä esille hieman perhehistoriallista ainesta.
Lampénin keräämien tietojen mukaan "Kolhin kulmalla" oli muinoin elellyt välskäri Rumor. Tämän tytär oli "pitkä, musta" ja "hyvin vapaasanainen, suoranuottinen ihminen". Hän "meni naimisiin sotilasrumpalin kanssa, mutta avioliitto oli lapseton. Äitiydenkaipuu rumpalin vaimossa ei tahtonut tyynytä, hän kääntyi erään mustan miehen puoleen, jonka kanssa sai lapsen, Hallin Jannen isän, Hallin Mattilan omistajan. Rumpalin vaimo, rouva Suorasuu, oli tästä seikasta avomielisesti jutellut lapsenlapsilleen."
Hallin isäntä sai vaimonsa Elisabet Joonaantyttären kanssa neljä tytärtä ja kolme poikaa. "Hallin tyttäret olivat kauniita, solakoita ja ryhdikkäitä impiä, joiden ei kauan tarvinnut odottaa miestä." Janne, Aaro ja Otto olivat kaikki "sairaalloisia rikoksentekijöitä." Jälkimmäisestä huolimatta "koko lavea seutukunta ylisti pilviin saakka Hallin suvun kauneutta, sen ylevää ryhtiä, sen iloista, rattoisaa mieltä sekä sen hengenlahjoja, varsinkin laulunlahjaa."
Lampénin keräämien tietojen mukaan "Kolhin kulmalla" oli muinoin elellyt välskäri Rumor. Tämän tytär oli "pitkä, musta" ja "hyvin vapaasanainen, suoranuottinen ihminen". Hän "meni naimisiin sotilasrumpalin kanssa, mutta avioliitto oli lapseton. Äitiydenkaipuu rumpalin vaimossa ei tahtonut tyynytä, hän kääntyi erään mustan miehen puoleen, jonka kanssa sai lapsen, Hallin Jannen isän, Hallin Mattilan omistajan. Rumpalin vaimo, rouva Suorasuu, oli tästä seikasta avomielisesti jutellut lapsenlapsilleen."
Hallin isäntä sai vaimonsa Elisabet Joonaantyttären kanssa neljä tytärtä ja kolme poikaa. "Hallin tyttäret olivat kauniita, solakoita ja ryhdikkäitä impiä, joiden ei kauan tarvinnut odottaa miestä." Janne, Aaro ja Otto olivat kaikki "sairaalloisia rikoksentekijöitä." Jälkimmäisestä huolimatta "koko lavea seutukunta ylisti pilviin saakka Hallin suvun kauneutta, sen ylevää ryhtiä, sen iloista, rattoisaa mieltä sekä sen hengenlahjoja, varsinkin laulunlahjaa."
maanantai 5. lokakuuta 2009
Sisustuksesta tällä viikolla
Aamun Hesarissa oli pieni ilmoitus Koti 1809-näyttelystä ja luentosarjasta. Mennyt aikaisemmin minulta ohi ja nyt vaikea saada mahtumaan kalenteriin.
Luennoissa mm. huomenna Patriotism och lojaliteter på 1700-talet ja torstaina 1700-luvun säätyläiskodin perhejuhlat. Koko ohjelma verkkosivulla.
Näyttely G18-juhlasalissa puolestaan kertoo "miten porvaristo asui ja eli Suomen Sodan mylleryksen aikaan." "Tämän näyttelyn lähtökohtana on esitellä ajan tyylin mukainen säätyläiskoti, joka on rakentunut vuosien kuluessa niinkuin kodit yleensäkin. Se ei ole puhtaasti kustavilainen, mutta kustavilaisuus ja muut lähiaikojen tyylivirtaukset näkyvät sisustuksessa selvästi. Tavoitteena on luoda elävä koti, jossa käivijä tuntee olevansa "kylässä" jonkun kotona. "
Luennoissa mm. huomenna Patriotism och lojaliteter på 1700-talet ja torstaina 1700-luvun säätyläiskodin perhejuhlat. Koko ohjelma verkkosivulla.
Näyttely G18-juhlasalissa puolestaan kertoo "miten porvaristo asui ja eli Suomen Sodan mylleryksen aikaan." "Tämän näyttelyn lähtökohtana on esitellä ajan tyylin mukainen säätyläiskoti, joka on rakentunut vuosien kuluessa niinkuin kodit yleensäkin. Se ei ole puhtaasti kustavilainen, mutta kustavilaisuus ja muut lähiaikojen tyylivirtaukset näkyvät sisustuksessa selvästi. Tavoitteena on luoda elävä koti, jossa käivijä tuntee olevansa "kylässä" jonkun kotona. "
Havainnekuvia
Yllä Engelin havainnekuvia Nikolainkirkosta eli Helsingin tuomiokirkosta. Löytyivät Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta.
Rakennushallitus > Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma) > Kirkot, kappelit, rukoushuoneet, tapulit, hautausmaat ja seurakuntatalot > Facade du Corps de Garde du côté de la grande Place à Maison de Ville. Facade du Corps de Garde vers la rue qui le separe de la terrasse de lŽEglise. [Päävartio]. 1818-1818
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Poimittua
Saksassa 1600-luvun alussa maalatut kukat on poimittu BibliOdysseyn blogista.Nimimerkki Piippu kirjoittaa päiväkirjaa kultturihistorian opinnoista. "Kulttuurihistoria erottuu yleisestä historiasta siinä, että se tutkii suurmiesten (ja useinhan näiksi "suuriksi" pääsivät juuri miehet) ja voittajien tekojen sijasta tavallisten ihmisten toimintaa." Henk. koht olen pettynyt tarttuessani kulttuurihistorian kirjoihin, joista löytyy presiis ne samat suurmiehet.
Anna Larsdotter raportoi innoissaan Mika Kaurismäen olevan lähdössä tekemään elokuvaa kunigatar Kristiinasta.
SukuForumilla jankattiin suuren suvun määritelmästä ja löytämisestä. Menee laskelmat helposti sekaisin, jos on paljon jälkeläisiä. Ameriikassa kuoli 99-vuotias nainen, jonka sukulaiset eivät pystyneet sanomaan tarkalleen montako jälkeläistä hänellä oli. Ainakin yli 1400!
Edellisen lähteenä Dick Eastmanin blogi, josta löytyi myös MAP-kirkon tiedote. Joukkovoimalla ja tekniikan avulla on moninkertaistettu indeksointi vauhti. Ennen oli 1 000 vapaaehtoista ja nyt 100 000 viidessä maanosassa. Sama tarina näkyy SSHY:n sivuilla, jossa materiaalin määrä jatkaa lisääntymistään. Valitettavasti samaa ei voi sanoa SSS:n sivuista, mutta SukuForumin postauksien mukaan hautatietokantaa on päivitetty. Ja haudoista puheen ollen, Ruotsista löysin jokin aika sitten sivuston FinnGraven.se.
Miika Vanhapihan blogista löytyi kirjoituksia kiviajasta: Kivikausruokavalion perusteita, Ajatuksia nahan parkitsemisen varhaisvaiheista ja Kivikausi eläväksi?
Maarit Leskelä-Kärki kirjoitti Turun yliopiston blogissa elämänkerroista ja kirjakierrosta.
Richard Järnefelt mietiskeli historian opetusta.
Sunnuntaiksi Suomesta kuvia
Life-lehden kuvia Helsingistä tunnisteilla Top Euro Finland Helsinki ja Euro Finland Various Incl. Types
lauantai 3. lokakuuta 2009
Kokemäeltä Amerikkaan, osa 13
Esko Pertolan kirjasta "Se on totta kos sanot" Kaskuja Kokemäeltä (1993) löytyy sivulta 96 pätkä
Juho otti passin Amerikkaan 13.5.1905. Väestönlaskennoissa 1910, 1920 ja 1930 hän asuu Minnesotan Duluthissa naimattomana. Anna Rostedtin jäämistöstä Kokemäki-seuran haltuun siirtyneessä valokuvassa hän kuitenkin poseeraa vaimon kanssa valokuvaamossa "The Hoffman Studio, Illinois".
Duluthin Johan F Warell on kuitenkin oikea henkilö, sillä hän ilmoitti kutsuntakortissa vuonna 1917 lähimmäksi sukulaisekseen Paavo Westin samasta kaupungista. Paavo oli syntynyt Kokemäellä 22.6.1892, äitinään Johanin sisko Maria Josefina (s. 12.2.1870) ja isänään Juho Kustaa Fransinpoika Rostedt (s. 23.9.1863 Nakkila). Paavo omaksui Amerikassa uuden sukunimen lisäksi etunimestään muodon Paul, joka näkyy hänen kutsuntakortissaan vuonna 1917. Kortissa on huomautus, että hänet on jonkinlaisesta joutilaisuudesta pidätetty. Paul West kuoli Los Angelesissa 3.2.1963.
Paavo/Paulin isän veli Oskar Vilhelm Rostedt syntyi Kokemäen Vallilassa 18.3.1875 ja otti passin Amerikkaan 20.3.1903. Vuoden 1910 väestönlaskennan aikaan hän oli hiilikaivostyöläinen Wyomingissa.
Lähteet:
Esko Pertola: "Se on totta kos sanot" Kaskuja Kokemäeltä . 1993
Kokemäki rippikirja, 1869-1879 s. 289 , 298, 1881-1890 s. 351, 1891-1900 s. 439
Siirtolaisuusinstituutti - passiluettelo
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: Duluth Ward 4, St Louis, Minnesota; Roll T624_725; Page: 9A; Enumeration District: 169; Image: 271.)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Year: 1920;Census Place: Duluth, St Louis, Minnesota; Roll T625_858; Page: 6B; Enumeration District: 109; Image: 682.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Year: 1930; Census Place: Duluth, St Louis, Minnesota; Roll 1126; Page: 23B; Enumeration District: 58; Image: 875.0.)
Kokemäki-Seuran valokuvien luettelo
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: St Louis County, Minnesota; Roll 1675463; Draft Board: 3.)
Ancestry.com. California Death Index, 1940-1997 (Place: Los Angeles; Date: 3 Feb 1963; Social Security: 332189706.)
Ancestry.com. Social Security Death Index (Number: 332-18-9706;Issue State: Illinois;Issue Date: Before 1951.)
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: District 6, Carbon, Wyoming; Roll T624_1745; Page: 13B; Enumeration District: 35; Image: 1099.)
Harmaasta pirtistä Ylistaron Matomäestä lähti v. 1905 Amerikkaan rento nuori mies Juho Warell. Hän ehti jo täälläkin tuollaisen - "kuin mä hänen sanosin" - rivakan elämän alkuun! Muutamia "yksinpualin" hankittuja ihmisenalkuja oli jo hänen tilillään pari tulossa, kun hän luikahti yli valtameren. Uusilla olinpaikoillaan hän kuitenkin varsin pian vakiintui hyväksi työmieheksi, jopa pomoksi! Joskus kyllä tuli otetuksi viskiä ja tästä seurasi - kuten samoihin aikoihin täältä muutanut Frans Wehka on kirjoittanut - että "kyllä se Jussi monta kertaa saluunan tyhjensi". Vuosisadan vaihteen aikoina "sokkee-Oskari" sepitti laulun silloisesta Ylistaron kylästä ja on siinä yksi värsy omistettu juuri Jussille:Juho Fredrik Warell oli syntynyt 7.11.1875 Ylistaron Mäki-Horellin rengin Johan Isakssonin (s. 21.12.1829 Kullaa) ja Anna Johansdotterin (s. 27.10.1843 Kokemäki) pojaksi. Perhe muutti sitten Ylistaron Ketalaan, jossa Warell sukunimen ottanut isä kuoli vuonna 1892 ja äiti vuonna 1896.
"Veron päälle se Varelin Jussi
maalarille lähti,
ja neljänkymmenen viikon päästä
syntyi se flikka nätti."
Juho otti passin Amerikkaan 13.5.1905. Väestönlaskennoissa 1910, 1920 ja 1930 hän asuu Minnesotan Duluthissa naimattomana. Anna Rostedtin jäämistöstä Kokemäki-seuran haltuun siirtyneessä valokuvassa hän kuitenkin poseeraa vaimon kanssa valokuvaamossa "The Hoffman Studio, Illinois".
Duluthin Johan F Warell on kuitenkin oikea henkilö, sillä hän ilmoitti kutsuntakortissa vuonna 1917 lähimmäksi sukulaisekseen Paavo Westin samasta kaupungista. Paavo oli syntynyt Kokemäellä 22.6.1892, äitinään Johanin sisko Maria Josefina (s. 12.2.1870) ja isänään Juho Kustaa Fransinpoika Rostedt (s. 23.9.1863 Nakkila). Paavo omaksui Amerikassa uuden sukunimen lisäksi etunimestään muodon Paul, joka näkyy hänen kutsuntakortissaan vuonna 1917. Kortissa on huomautus, että hänet on jonkinlaisesta joutilaisuudesta pidätetty. Paul West kuoli Los Angelesissa 3.2.1963.
Paavo/Paulin isän veli Oskar Vilhelm Rostedt syntyi Kokemäen Vallilassa 18.3.1875 ja otti passin Amerikkaan 20.3.1903. Vuoden 1910 väestönlaskennan aikaan hän oli hiilikaivostyöläinen Wyomingissa.
Lähteet:
Esko Pertola: "Se on totta kos sanot" Kaskuja Kokemäeltä . 1993
Kokemäki rippikirja, 1869-1879 s. 289 , 298, 1881-1890 s. 351, 1891-1900 s. 439
Siirtolaisuusinstituutti - passiluettelo
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: Duluth Ward 4, St Louis, Minnesota; Roll T624_725; Page: 9A; Enumeration District: 169; Image: 271.)
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census (Year: 1920;Census Place: Duluth, St Louis, Minnesota; Roll T625_858; Page: 6B; Enumeration District: 109; Image: 682.)
Ancestry.com. 1930 United States Federal Census (Year: 1930; Census Place: Duluth, St Louis, Minnesota; Roll 1126; Page: 23B; Enumeration District: 58; Image: 875.0.)
Kokemäki-Seuran valokuvien luettelo
Ancestry.com. World War I Draft Registration Cards, 1917-1918 (Registration Location: St Louis County, Minnesota; Roll 1675463; Draft Board: 3.)
Ancestry.com. California Death Index, 1940-1997 (Place: Los Angeles; Date: 3 Feb 1963; Social Security: 332189706.)
Ancestry.com. Social Security Death Index (Number: 332-18-9706;Issue State: Illinois;Issue Date: Before 1951.)
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census (Year: 1910; Census Place: District 6, Carbon, Wyoming; Roll T624_1745; Page: 13B; Enumeration District: 35; Image: 1099.)
Hiski vs. matrikkeli
Hiski kertoo, että Anna Jeremiaantytär (s. ~1845, todennäköisesti 20.9.1845 Kymi, vanhemmat Saksalan kylästä talonpoika Jeremias Ericss ja Lisa Thomasdr.) vei kasteelle Kymin Saksalan kylän Oravan talosta lapset: Johannes (Matts) s. 19.9.1864, Maja Lena s. 20.3.1866 , Emilia s. 12.12.1867, Emilia s. 29.1.1871, Emil s. 30.7.1873, Johan Bernhard s. 29.9.1875 ja Emil s. 23.9.1879. Isänä kaikilla talonpoika Johan Eriksson.
Suomen naisyhdistyksen vuonna 1896 julkaisema matrikkeli Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla taas todistaa:
”s. 20.10.1845, sepäntytär Saksalahdelta Kymin pitäjässä. Naimisissa vuodesta 1862 talonisäntä Juho Oravan kanssa. Kun sahaliike Kotkassa alkoi, huomasi A. J. aikaiseen, mikä etu siitä olisi hänen kotipitäjälleen, jonkatähden hän, kun toiset talonomistajat riensivät työnansioille Kotkaan, kehoitti miestään pysymään kotona ja parantamaan maanviljelystä ja karjanhoitoa. Hänen kehoituksestaan lähetti mies rukiita, maitoa, munia ja kalaa Kotkaan kaupaksi, jota ei kukaan Kymissä vielä silloin ymmärtänyt, vaikka maitokin maksoi 80 p. kannu. Hänen toimestaan alkoi mies myöskin valmistaa ryyniä kaupaksi. Viipurin läänin maanviljelysnäyttelyssä Kymissä 1892 sai hän ensimmäisen palkinnon voista. 1895 valittiin hän vaivaishoidon johtokuntaan.”
Vähän rikkaampi - mutta toivottavasti yhtä totuudenmukainen - kuva naisen elämästä 1800-luvun lopussa.
Suomen naisyhdistyksen vuonna 1896 julkaisema matrikkeli Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla taas todistaa:
”s. 20.10.1845, sepäntytär Saksalahdelta Kymin pitäjässä. Naimisissa vuodesta 1862 talonisäntä Juho Oravan kanssa. Kun sahaliike Kotkassa alkoi, huomasi A. J. aikaiseen, mikä etu siitä olisi hänen kotipitäjälleen, jonkatähden hän, kun toiset talonomistajat riensivät työnansioille Kotkaan, kehoitti miestään pysymään kotona ja parantamaan maanviljelystä ja karjanhoitoa. Hänen kehoituksestaan lähetti mies rukiita, maitoa, munia ja kalaa Kotkaan kaupaksi, jota ei kukaan Kymissä vielä silloin ymmärtänyt, vaikka maitokin maksoi 80 p. kannu. Hänen toimestaan alkoi mies myöskin valmistaa ryyniä kaupaksi. Viipurin läänin maanviljelysnäyttelyssä Kymissä 1892 sai hän ensimmäisen palkinnon voista. 1895 valittiin hän vaivaishoidon johtokuntaan.”
Vähän rikkaampi - mutta toivottavasti yhtä totuudenmukainen - kuva naisen elämästä 1800-luvun lopussa.
perjantai 2. lokakuuta 2009
Suojeluskunnista
Tämä lippu löytyi arkistolaitoksen digitaaliarkistosta polulta Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma > Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat > Alberga skyddskår (7:1) . Keskellä oleva kuva on selvästi Espoon Leppävaarassa sijaitseva Albergan kartano, joten mistään muusta paikasta ei voi olla kyse.Listalla on tätä kirjoittaessa 599 nimikettä eli niiden selailu on hieman haastavaa. Vapaasanahaku voi olla tehokkaampi tapa löytää yksittäinen suojeluskunta. Hakusivulla ei sanota miten useammalla sanalla haku toimii - laittaako loogisesti väliin JA vai TAI. Mutta nopealla testauksella alav suojelusk totesin, että JA. Helpottaa muitakin tulevaisuuden hakuja digitaaliarkistossa.
Suojeluskunnan arkistoista oli kysynyt Sukuhakurissa tällä viikolla. Itse olen tutkinut kahden paikkakunnan papereita Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (joka tuolloin oli vielä Sota-arkisto), mutta toisen vastaajan mukaan arkistoja voi löytää myös maakunta-arkistoista. Ja voi joku olla myös kotiseutuarkiston osana?
Aika tarttua kynään
Kynän kuva Hasse Zetterströmin kirjasta Anna-Clara och Hennes Bröder. En Bok om Barn, piirtänyt Eigil Schwab.Nyt on sitten lomailtu harrastuksesta pari viikkoa. Kävin katsomassa Rakkautta ja Anarkiaa leffoja. Luin tusinan hömppäromaaneja.
Pitäisi valita uusi kirjaprojekti. Vahvimpana kandidaattina on Tavarantasaajat Österholm ja Sutki, jota työstin elokuun loman alussa kunnes katsoin parhaaksi keskittyä Flachseniusten loppuun saattamiseen. Tulostin tavarantasaajat paperille viime viikolla. Ei hirvittävästi aukkoja, mutta teksti on kirjoitettava kokonaan uudelleen. Että pitäisi sitten aloittaa.
Kävin tällä viikolla Kansallisarkistossa. Ajattelin saavani Tuhlaajatytön vastaanoton, mutta syksyn tultua päivittäiset kävijäluvut olivat nousseet yli sataan eivätkä yhtä koheltajaa kaivanneet.
Kansallisarkiston kirjaston hyllystä sain käsiini Hauhon historia II:n, mutta jäin heti sen jälkeen suustani kiinni enkä ehtinyt kuin avata pari aukeamaa. Anu Lahtisen blogissa ainakin kehuttiin eikä mitään syytä epäillä arviota. Henkilöhakemistoa oli kymmeniä sivuja, mistä jäi positiivinen mielikuva ennen perusteellisempaa tutustumista. (Lisäys julkaisun jälkeen: ilmaus epäonnistunut. Perusteellista tutustumista en ole siis vielä tehnyt. Odotan sen jälkeenkin suhtautuvani positiivisesti kirjaan.)
Kirjaston lehtivalikoimassa oli uusi ruotsalainen lehti Släkt. Tidning för Sveriges släktforskare. Olisi sekin ansainnut paremman tutustumisen. (Olikohan joku vanha julkaisu saanut uuden nimen?) Vantaalaisten Sukuri-lehdessä kerrottiin vierailusta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) nimiarkistoon, jonka kortista selvisi torpan koordinaatit. Tuollainen mahdollisuus ei ole aikaisemmin tullut minulle eteen. Olisi voinut olla käyttöä.
torstai 1. lokakuuta 2009
Turussa saaristo- ja sotahistoriaa
Agricolan tapahtumailmoituksista poimittuna:
Studia Insularis – Åboländska öar och skär
Forum Marinum, auditorium, Slottsgatan 72, Åbo. Fritt inträde.
Torsdag 15.10.2009, kl. 18.00–19.30
- Tapani Tuovinen: Arkeologi om åboländska öar
- Stefan Wessman: Nya rön om 1200-talsvraket vid Egelskär
Torsdag 22.10.2009, kl. 18.00–19.30
- Clara Henriksdotter Puranen: Olla på Högsåra – berättelsen om ett lotshemman
- Leif Lindgren: Bland kanoner, torpare och blommor på Jungfruskär
Torsdag 29.10.2009, kl. 18.00–19.30
- Monica Bäckström: Helsingholm – från skymningsberättelser till nutid
- Malena Torvalds-Westerlund: Tunhamn – fem sekler i utskären
Torsdag 5.11.2009, kl. 18.00–19.30
- Paula Wilson: Bengtskär – fyr, hem och slagfält
- Martin Öhman: Utö – samhället längst ute
Torsdag 11.11.2009, kl. 18.00–19.30
- Agneta Andersson: Från usel till underbar – Jurmo i omvärldens ögon
- Peter Slotte: Benämningar på kringflutna orter
Studia Generalia – Sotavuosien Turku
Turun Historiallisen Yhdistyksen Studia generalia -luentosarja Forum Marinumin auditoriossa tiistaisin 27.10.–8.12.2009 klo 18.00. Vapaa pääsy.
27.10. FL Veikko Laakso: Turun pommitukset, asuntopula ja sen torjuminen
3.11. FT Pirkko Kanervo: Koulut ja yliopistot sodan jaloissa
10.11. Dosentti Kari Teräs: Talouselämän muuttuminen sotataloudeksi Turussa
17.11. Everstiluutnantti Pertti Huttunen: Saksalaisten Pikku-Berliini ja liittoutuneiden valvontakomission toiminta Turussa
24.11. Dosentti Rauno Lahtinen: Turku ja sota ympäristöhistorian näkökulmasta
1.12. Tutkija Mikko Meronen: Turku ja sota-ajan liikenne
8.12. Tutkija Jenni Kirves: Ehjän Suomen rikkinäiset rakentajat – henkiin jääneiden taakka
Studia Insularis – Åboländska öar och skär
Forum Marinum, auditorium, Slottsgatan 72, Åbo. Fritt inträde.
Torsdag 15.10.2009, kl. 18.00–19.30
- Tapani Tuovinen: Arkeologi om åboländska öar
- Stefan Wessman: Nya rön om 1200-talsvraket vid Egelskär
Torsdag 22.10.2009, kl. 18.00–19.30
- Clara Henriksdotter Puranen: Olla på Högsåra – berättelsen om ett lotshemman
- Leif Lindgren: Bland kanoner, torpare och blommor på Jungfruskär
Torsdag 29.10.2009, kl. 18.00–19.30
- Monica Bäckström: Helsingholm – från skymningsberättelser till nutid
- Malena Torvalds-Westerlund: Tunhamn – fem sekler i utskären
Torsdag 5.11.2009, kl. 18.00–19.30
- Paula Wilson: Bengtskär – fyr, hem och slagfält
- Martin Öhman: Utö – samhället längst ute
Torsdag 11.11.2009, kl. 18.00–19.30
- Agneta Andersson: Från usel till underbar – Jurmo i omvärldens ögon
- Peter Slotte: Benämningar på kringflutna orter
Studia Generalia – Sotavuosien Turku
Turun Historiallisen Yhdistyksen Studia generalia -luentosarja Forum Marinumin auditoriossa tiistaisin 27.10.–8.12.2009 klo 18.00. Vapaa pääsy.
27.10. FL Veikko Laakso: Turun pommitukset, asuntopula ja sen torjuminen
3.11. FT Pirkko Kanervo: Koulut ja yliopistot sodan jaloissa
10.11. Dosentti Kari Teräs: Talouselämän muuttuminen sotataloudeksi Turussa
17.11. Everstiluutnantti Pertti Huttunen: Saksalaisten Pikku-Berliini ja liittoutuneiden valvontakomission toiminta Turussa
24.11. Dosentti Rauno Lahtinen: Turku ja sota ympäristöhistorian näkökulmasta
1.12. Tutkija Mikko Meronen: Turku ja sota-ajan liikenne
8.12. Tutkija Jenni Kirves: Ehjän Suomen rikkinäiset rakentajat – henkiin jääneiden taakka
Taiteilijoita ulkomailla
Jokin aika sitten mainitsemani Augusta Granberg osui silmiin Åbo Postenin listatessa 13.3.1875 ulkomailla olleita taiteilijoita. Roomassa Walter Runeberg, Johan Takanen, R. Stigell, J. E. Stenberg ja Aline Forsman; Pariisissa A. v. Becker, B. Lindholm, A. Liljelund, Ida Silfwerberg ja Hilda Granstedt; Münchenissä opiskeli R. W. Åkerblom litografiaa ja Tukholmassa Augusta Granberg, Amanda Kjellberg ja Maria Eriksson. Eveliina Särkelä kouluttautui kuvanveistossa Kööpenhaminassa.
Granberg, Kjellberg ja Eriksson eivät ole päässeet kuvataiteilijoiden verkkomatrikkeliin. Kjellberg oli saanut rahoitusta Tukholmaan lähtöä varten jo 2 vuotta aiemmin. Eriksson mainitaan samassa uutisessa nauttimassa apurahaa taideyhdistyksen piirustuskoulussa (Helsingfors Dagblad 11.3.1873). Xylograafi Maria Eriksson sai 1200 markan apurahan senaatilta omaa opiskelumatkustustaan varten. (Finlands Allmänna Tidning 24.10.1874).
Kjellbergistä löytyy useita mainintoja sanomalehdistä. Hän oli kotoisin Turusta niinkuin Granberg (Finlands Allmänna Tidning 30.7.1873), sai heikon kriitikin nuorta naista esittävästä kuvasta (Finlands Allmänna Tidning 7.7.1870), uskalsi kuitenkin tuoda toisen näytille (Finlands Allmänna Tidning 16.5.1871), maalasi etnograafisen näyttelyn mallinuken käsiä (Åbo Posten 29.6.1876), esitteli taulunsa, jossa aiheena nainen lieden ääressä (Finlands Allmänna Tidning 24.11.1876), myi jonkun taulun Föreningen för nordisk konst -yhdistykselle (Finlands Allmänna Tidning 8.4.1878), jne.
Mutta en löytänyt mitään hänen kuolemastaan, joka verkkosivun mukaan on tapahtunut jo vuonna 1879. Samaisen sivun mukaan hänen maalauksensa Kristus ristillä on Pihlajaveden kirkossa Keuruulla. Amanda Kjellberg oli syntynyt vuonna 1835 eli lähes varmasti Hiskistä poimittava Turun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettu, 3.12.1835 syntynyt Amanda Sofia, vanhemmat Gustaf Daniel Kjellberg ja 26-vuotias Marg: Hel: Kekoni.
Maria Erikssonista löytyy myös muutamia mainintoja Tukholmaan lähdön jälkeen. Hän palasi Tukholmasta Helsinkiin ja vastaanotti tilauksia (Hufvudstadsbladet 4.9.1878). Häneltä tilattiin matrikkeliin kuva B. Lindholmin taulusta (Åbo Posten 13.03.1878). Kuvataideyhdistyksen matrikkelissa oli 2 hänen tekemäänsä kuvaa (Åbo Underrättelser 28.11.1878). Asui Bernhardinkatu 7:ssä (Hufvudstadsbladet 14.9.1880). Oli xylografian opettaja Helsingin taidekoulussa (Morgonbladet 7.5.1880).
Mitäkö on xylografia? Puukaiverrukseen perustuvan painokuvan tekemistä.
Granberg, Kjellberg ja Eriksson eivät ole päässeet kuvataiteilijoiden verkkomatrikkeliin. Kjellberg oli saanut rahoitusta Tukholmaan lähtöä varten jo 2 vuotta aiemmin. Eriksson mainitaan samassa uutisessa nauttimassa apurahaa taideyhdistyksen piirustuskoulussa (Helsingfors Dagblad 11.3.1873). Xylograafi Maria Eriksson sai 1200 markan apurahan senaatilta omaa opiskelumatkustustaan varten. (Finlands Allmänna Tidning 24.10.1874).
Kjellbergistä löytyy useita mainintoja sanomalehdistä. Hän oli kotoisin Turusta niinkuin Granberg (Finlands Allmänna Tidning 30.7.1873), sai heikon kriitikin nuorta naista esittävästä kuvasta (Finlands Allmänna Tidning 7.7.1870), uskalsi kuitenkin tuoda toisen näytille (Finlands Allmänna Tidning 16.5.1871), maalasi etnograafisen näyttelyn mallinuken käsiä (Åbo Posten 29.6.1876), esitteli taulunsa, jossa aiheena nainen lieden ääressä (Finlands Allmänna Tidning 24.11.1876), myi jonkun taulun Föreningen för nordisk konst -yhdistykselle (Finlands Allmänna Tidning 8.4.1878), jne.
Mutta en löytänyt mitään hänen kuolemastaan, joka verkkosivun mukaan on tapahtunut jo vuonna 1879. Samaisen sivun mukaan hänen maalauksensa Kristus ristillä on Pihlajaveden kirkossa Keuruulla. Amanda Kjellberg oli syntynyt vuonna 1835 eli lähes varmasti Hiskistä poimittava Turun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettu, 3.12.1835 syntynyt Amanda Sofia, vanhemmat Gustaf Daniel Kjellberg ja 26-vuotias Marg: Hel: Kekoni.
Maria Erikssonista löytyy myös muutamia mainintoja Tukholmaan lähdön jälkeen. Hän palasi Tukholmasta Helsinkiin ja vastaanotti tilauksia (Hufvudstadsbladet 4.9.1878). Häneltä tilattiin matrikkeliin kuva B. Lindholmin taulusta (Åbo Posten 13.03.1878). Kuvataideyhdistyksen matrikkelissa oli 2 hänen tekemäänsä kuvaa (Åbo Underrättelser 28.11.1878). Asui Bernhardinkatu 7:ssä (Hufvudstadsbladet 14.9.1880). Oli xylografian opettaja Helsingin taidekoulussa (Morgonbladet 7.5.1880).
Mitäkö on xylografia? Puukaiverrukseen perustuvan painokuvan tekemistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)