Österholm-käsikirjoitus edistyy. Hitaasti, mutta edistyy. Olen käyttänyt aika monenlaisia lähteitä, muistanut lähdeviitteiden merkitsemisen, tulkinnut ja yhdistänyt. Kirjoittanut historiaa. Mutta olenko tehnyt tieteellistä tutkimusta?
Luonnontieteellisen korkeakoulututkinnon pohjalta vastaan: En. Minulla ei ole minkäänlaista tutkimushypoteesia, tarkoituksenani ei ole ponnistaa mikrohistoriasta yleisiin ilmiöihin. Yritän vain luoda mahdollisen täydellisen kuvan muutaman pikkurikollisen toiminnasta. Omaksi huvikseni.
Samalla tavalla sadat suomalaiset sukututkijat pysäävät sukutaulujaan ja -kertomuksiaan. Parhaimmillaan käytetään oikeita lähteitä oikealla tavalla ja toisinaan mennään siitä missä aita on matalin. Itse olen kokeillut molempia ja ensimmäisestä jää ainakin parempi mieli. Mutta ei oloa tieteen tekemisestä.
Ancestry Magazinessa vuonna 2003 julkaistun Donn Devinen artikkelin The Narrow Gap Between Science and Genealogy alkukappaleissa paljastuu, että sukututkimuksen tieteellisyys on avoin kysymys Atlantin toisellakin puolella. Tieteellisyyden puolesta argumentoidaan väittämällä, että sukututkija rakentaa hypoteesin käytettävissä olevan tiedon perusteella ja sitten muodostaa tutkimussuunnitelman, jonka tuottamalla uudella tiedolla hypoteesi voidaan vahvistaa tai kumota. Ei siis ainoastaan haeta tietoa tiedon vuoksi.
3 kommenttia:
Jaha... tämän mukaan istuskelen yliopistolla työhuoneella vain puuhastelemassa enkä tekemässä tiedettä. Minä kun päivät pitkät tulkitsen ja yhdistelen eri lähteitä sekä merkkailen viitteitä seuraten eri tilojen sukujohtoja luullen genealogian olevan tiedettä, jota väikkärini tarvitsee :-)
Tiina, aiheesi on käsittääkseni aviottoman syntyvyyden ja avioliiton historia Ruotsin ajalla ei "eri tilojen sukujohtojen seuraaminen". Eli olen siinä ymmärryksessä, että väitöskirjassasi on sukutaulujen kokoelman sijaan/lisäksi johtopäätöksiä ja uutta ymmärrystä varsinaiseen tutkimuskysymykseen?
Käsittääkseni sinäkään et julkaise pelkkiä sukutaulukokoelmia, vaan tuot niiden lisäksi esiin johtopäätöksiä ja uutta ymmärrystä. Jonkinlainen tutkimuskysymyskin sinulla täytyy väkisin olla. Väikkärini varsinainen työotsikko on: "Ihanteista irrallaan. Naimaton nainen osana muuttuvaa kotitaloutta 1600-luvun alusta 1700-luvun lopulle". Olennainen osa sitä on sukujen ja perheiden puhdas genealoginen seuranta, jolle en muutakaan nimitystä keksi.
Lähetä kommentti