Hämeen Sanomat esitteli numerossaan 1.11.1887 perusteellisesti kekrin juhlimista. Otteita:
"Kekrijuhlaa nähtävästi alkujaankin vietettiin samaan aikaan, kuin vielä nytkin, eli marraskuun alkupäivinä. Todisteena siihen on se, etta tähän pakanalliseen juhlaan yhdistettiin kristinuskon kanssa tulleen Pyhäinmiestenpäivän viettämistapoja, jotenka itse juhlatkin hämmentyivät toisiinsa. Kekriin on myös sekoitettu Villavuonan eli Sänkijäisten juhlasta aineksia; mainittua juhlaa vietettiin syyskeväällä ja merkitsi kiitosjuhlaa hyvästä vuodentulosta."
"Kekriä vietettiin, lyhyesti kertoen, seuraavasti: Aattona lämmitettiin sauna, sillä ilman kylpyä ei Suomalainen koskaan valmistautunut juhlaa viettämään; kaikki kylpykojeet asetettiin mitä paraimpaan kuntoon, koska muka Kekrin tyttäret tulisivat pesemään itsensä puhtaiksi tomusta, jonka karjaa kaitsiessansa olivat saaneet. Iltasen syötyänsä meni talon väki vuorostaan kylpemään. Sitä ennen asetti kumminkin emäntä ruokaa pirtin pöydälle ja aukaisi perä-ikkunan laudan, jotta Kekri seuroinensa saisi tulla atrialle. Kylvystä tultuansa, piti isännän ensiksi mennä pirttiin katsomaan joko henget olivat syöntinsä päättäneet. Kekrinaattona pantiin muutamissa paikoin maata jo kello kuuden aikana, mutta sitä aikaisemmin oltiin ylhäällä itse juhlana, piti näet ehtiä syödä yhdeksän kertaa Kekrinä. Yleinen ruoka oli lihakeitto. Sitä varten teurastettiin jo vuotta ennen merkitty, "kekrikaritsa", joka keitettiin kokonaisena herneitten seassa. Keittäessä ei kukaan saanut maistaa keitoksesta, jos tahtoi välttää tautia, samoin seurasi tauti koko talonväkeä, jos luut särkyivät pataan."
"Kekrijuhla on myöhempinä aikoina suureksi osaksi menettänyt merkityksensä. Tosin vietetään sitä vielä yli koko maan, mutta toisista syistä kuin ennen. Melkein kaikkialla merkitsee se vaan palvelusväen muuttoaikaa, joka tavallisesti kestää koko viikon ja on saanut monta eri nimitystä. Pohjanmaalla ja Savossa "römppäviikko", jolloin pidetään "römppätanssit" ja kuljetaan "römpällä". Myöskin, löytyy nimitykset "Kissanviikko" muka sen vuoksi, että palvelijat ovat sen ajan vapaina; "Kisaviikko", koska palveliat käyvät huveissa eli kisoissa, "ryysyviikko", kun palveliat korjaavat vanhoja vaatteitansa. Vielä on nimitykset "itteviikko" Hämeessä,"saviviikko" Satakunnassa ja "päänpitoviikko" Suupohjassa yleisiä."
Ajan perinnejuhlasta myös Esoteerisen maantieteen ja periferiaterapian blogissa ja Taivaankannen takojien teksteissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti