perjantai 23. lokakuuta 2009

Walkendorff

Amerikkalaisen tuttavuuden sukujuuret veivät minut Pielisjärvelle, jonne en tietääkseni ole koskaan jalkaani laskenut. (Sieltä tosin kerrotaan erään esi-isäni saapuneen Kauvatsalle 1700-luvulla.) Oli yllättävän haastavaa orientoitua itäsuomalaiseen nimistöön. Sukunimet ovat kivoja, mutta kyllä patronyymit ovat parempia.

Taloudellisen asemansa puolesta porukka ei ollut kovin tasokasta, joten yllätyin kun Hiski tarjosi kastetiedoissa äidin sukunimeksi Walckendorff.

Nopea googlaus kertoi nimen kuuluvan ainakin ruotsalaisille aatelisille. (Projekt Runeberg on digitoinut Per Sigfrid Wieselgrenin kirjan Om svenska riddarhuset och dess ätter. 1, De åren 1625-80 introducerade . Yllä oleva on vuoden 1923 aateliskalenterista.) Muuta kuin verkko ei ollut esillä, joten heitin tiedustelun SukuForumille. Niiniojan Sepolla oli Metherin Sukuhakemisto käsillä. Siitähän olisi itsekin pitänyt tarkistaa eikä toisia vaivata, ei tässä mikään hengenhätä ollut.

Melkoisessa kiireessä kuitenkin juoksin viime viikolla työpäivän ja asunto-osakeyhtiön hallituksen kokouksen välissä hakemaan Sepon neuvoman A. R. Saarensepän julkaisun Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut. Se osoittautui varsin kevyeksi sekä kokonsa että sisältönsä puolesta. Tänä päivänä samantapaisen koosteen tekisi Hiskin avulla muutamassa illassa, mutta 1900-luvun alussa tilanne oli tietenkin toinen.

Walkendorffien teksti kuuluu kokonaisuudessaan "Ruotsalaisesta aatelismiehestä pitäisi sukutarinan mukaan Walkendorffien polveutua. Vuonna 1700 mainitaan Karl Walkendorff talollisena Lieksan kylässä Pielisjärvellä. Hänestä tuli lautamies ja oli pitäjän huomatuita. Vuonna 1794 ei enään merkitä ketään Walkendorffia tilallisena ja vuonna 1808 mainitaan vaan muutamia loisia tästä suvusta Lieksan kylästä."(s. 33)

Rippikirjan sivun perusteella Karl Walkendorff oli syntynyt vuonna 1724 eli, jos Saarensepän keräämät tiedot pitävät paikkansa, paikkakunnalla on ollut aikaisempi Karl Walkendorff. Tämä nuorempi meni 5.7.1746 naimisiin lukkari Israel Walliuksen (s. 1704) Eva-tyttären (s. 1727) kanssa. Yksi heidän tyttäristään oli Margareta (s. 1753), jolla on 1802 aloitetussa rippikirjassa vielä alkuperäinen sukunimi, joka seuraavassa on muuttunut muotoon Valkoin, joka hänellä oli myös haudattujen listassa. Aikaisin sukunimen suomalaistaja?

Ei kommentteja: