maanantai 7. tammikuuta 2008

Toinen taksvärkki

Lauantaina tein toisen taksvärkkini Kokemäen käräjien parissa ja pääsin jo (?) vuoteen 1752. Valitettavasti muistin/tajusin vasta tässä vaiheessa, että olisin voinut samalla vaivalla koota tiedot lautamiehistä. Mutta jätetään jollekin muulle.

Perjantaina etsin GAG-kuvitukseksi kuvaa Tukholmasta 1600-luvun toisella puoliskolla. Osuin kultasuoneen eli löysin hienon kuvan Kaarle X Kustaan hautajaiskulkueesta 1660. Esi-isäni oli tuolloin vain kappalainen eli en tiedä saiko paikkaa kulkueessa, mutta oli varmasti sen (ja taustalla näkyvän kaupungin) tunteva.

Kuva oli verkkosivustolla useana palana ja kokonaiskuvan saadakseni tulostin palaset ja teippasin yhteen. Paperiliuska oli kolmisen metriä pitkä, joten onneksi laatikon pohjalta löytyi sinitarraa ja sängyn yläpuolelta sopiva tila. Saa jäädä siihen vähäksi aikaa muistuttamaan yhdestä osasta 1600-luvun todellisuudesta. Kännykän videokamera käsivarren päästä kuvasi allaolevan.

perjantai 4. tammikuuta 2008

Axellin pojat

Jatkoin eilen Kokemäen kartanon torppien setvimistä. Yllättäen silmiin osui kersantti Salomon Axellin poika kartanon renkinä. Ja niinkuin minä olen näitä etsinyt!

Tai siis en näköjään ollut etsinyt kovin perusteellisesti. Paattisen (p.o. Paattisten?) muuttokirjanpidosta löysin perheen sisäänmuuton ja vahvistin mikä setti oli silloin vielä koossa. Perheen taloudellinen tilanne ei ilmeisesti ollut kovin hyvä, sillä lapsia lähetettiin yksitellen nuorina maailmalle. Ainakin kaksi poikaa kävi kääntymässä Kokemäen Haistilan Härkälässä, toinen tätinsä ja toinen serkkunsa taloudessa.

Aika loppui kesken, mutta pääsin yhden pojan elämän loppuun saakka. Itsekkäästi toivoin, että hän olisi kuollut naimattomana, jolloin perukirjasta olisi saanut sisarusten tiedot. Mutta Viktor Axell, joka päätyi Noormarkkuun maakauppiaaksi, ehti naimisiin kaksi vuotta ennen (aikaista) kuolemaansa 8.6.1879 50-vuotiaana. Ennen kauppiaaksi ryhtymistä hän oli parikymmentä vuotta kuskina Leineperin ruukilla Kullaalla.

(Ruukista on näköjään tehty elämyksellinen pienoismalli, hienoa paikallishistoriallista yrittämistä)

torstai 3. tammikuuta 2008

Parempi jälkeen kuin ennen?

Agricola-sivuston tuoreessa kirja-arvostelussa oli melkeinpä enemmän tekstiä koskien ennen joulua näkemääni elokuvaa Raja 1918 kuin arvosteltavana ollutta kirjaa. Näköjään elokuvassa oli muutakin epäuskottavaa kuin noteeraamani kansakoulunopettajan äkillisesti punaiseksi muuttuva garderoobi. Ties vaikka pitäisi tutustua arvosteltuun kirjaankin. Joku päivä.

Saa nähdä minkälaisen arvostelun saa syksyllä ilmestynyt Kekkonen vasta-alkaville ja edistyville, joka jäi viimeiseksi vuonna 2007 lukemakseni kirjaksi (saldo harmittavan vähän alle 100). Itse olen syntynyt 1970-luvun alussa, joten Kekkonen oli Presidentti eikä hänen aikaisemmasta poliittisesta urastaan ole sittemminkään tullut otettua selkoa. Baggen kirja oli ihan hyvä peruskurssi ja toivoisin, että Suomen historiasta julkaistaisiin enemmänkin teoksia, jotka ovat asiallisia olematta tolkuttoman kuivia.

Taas arkistossa

Eilinen arkistopäivä meni Kokemäen kartanon torppien kanssa. Rippikirjat tarjosivat jotain selvyyttä aikaisempiin kysymyksiin, mutta - tietenkin - aiheuttivat uusia.

Arkiston ilmoitustaululta huomasin tiedotteen Lahden alueen historiaa esittelevästä sivustosta. Etusivun linkin (ei yläpalkissa) takana on digitoituja Senaatin karttoja Lahden ympäristöstä (1860-1914). Sikahienoja ja hyvin digitoituja. Talon nimellä pääsee hakemaan ja voi nähdä rakennusten sijaintejakin, mittakaava on 1:21.000. (Punainen piste allaolevassa ei kuulu alkuperäiseen)


keskiviikko 2. tammikuuta 2008

Torppiin tolkkua? Osa 1

Knorring-löydöt ja taannoinen Forum-keskustelukin osaltaan haastivat minut selvittämään Kokemäen kartanon torppia. Parisenkymmentä tuntia on mennyt kun olen koostanut digiarkiston henkikirjojen ja Hiskin rivien perusteella "torppia".

Haasteita on monenlaisia. Selvästi yhdessä torpassa on asunut eri sukunimisiä torppareita, nimet kun tulevat ja menevät. Toisaalta yksi nimi esiintyy niin muonatorpparilla, torpparilla kuin lampuodillakin. Aikaansaatuja paloja pitäisi saada yhdistettyä ja kunhan ehdin katsoa rippikirjoja selviää onko se mahdollista.

PS. Katselmusluettelot ovat nyt siis verkossa. Rullalistan perusteella "autonomian aika" loppui vuonna 1880 eli turhaan hain juuri ennen armeijan hajoitusta palvellutta isoäitini isää.