Kirsti Keravuori kertoi Kansallisbiografian historiasta ja tulevaisuudesta. Edellisen referoi Klingen esipuheteksti . Tulevaisuutta on verkkoversion kehitys sekä uusin henkilöin että nykyisten artikkelien täydennyksin. Kannattaa kysyä paikallisesta kirjastosta, jos ovat hankkineet käyttöoikeudet.
Korjaus: Matti Klingen kirjoitus biografisen kirjallisuuden historiasta Suomessa ei ole Kansallisbiografian esipuheessa vaan osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/kb/?p=18. Se on julkaistu Suomen kansallisbiografian hakemisto-osan alussa.
Keravuori kertoi myös, että Svenska Biografiska Lexikon on aikataulussa. Eli saavat viimeisen osan valmiiksi 2015. Suomessa taas on tekeillä Turun hiippakunnan paimenmuisto vuoteen 1721. Tämän verkkojulkaisun suunnitellaan avautuvan vuonna 2010.
Ohimennen Keravuori mainitsi, että Kansallisbiografiaan saatiin ”tavallisen kansan” edustajia, poimimalla esiin Ruotsin isänmaallisen seuran 1700-luvulla palkitsemia piikoja ja renkejä. Onkohan näistä painettua julkaisua? Kansallisbiografian verkkohausta löytyi isänmaallisen seuran palkitsemina:
- Dickman, Anna Henrikintytär (1737 - 1796), piika
- Greta Erikintytär (1745 - 1823), ahvenanmaalainen palkittu palvelijatar
- Henrik Olofinpoika ja Maria Johanintytär (1700-luku), ansioitunut pariskunta, lampuoti ja palkittu piika, Wenzel Rotkirchin palveluksessa eri tiloilla
- Leena Juhanintytär (S 1735), palkittu piika, toistakymmentä vuotta Orimattilan kappalaisen palveluksessa
- Leskinen, Juhani (noin 1734 - 1792), palkittu talollinen, uudisraivaaja, soiden ojittaja
- Maria Abrahamintytär (S 1760), piika Asikkalan pappilassa, myllärin vaimo
- Maria Nilsintytär (1714 - 1796), Tammisaaren Gullön kartanon piika
- Paajatar, Kaarina (1715 - 1779), palvelijana kaikkiaan 46 vuotta, palveli pisimpään rovasti Henrik Poppiuksen perhettä.
- Rasmus, Simo Antinpoika (1720 - 1795), palkittu talonpoika, kivitalon rakentaja
- Samuel Mikaelinpoika (S 1729), palkittu kruununtalonpoika, kivitalon rakentaja Espoosta
- Smedberg, Elisabet (S 1714, K 1787 jälkeen), palkittu taloudenhoitaja
- Susanna Juhanintytär (1747 - 1809), karjakko Jalasjärven pappilassa
- Sveidel, Eva Elisabet (noin 1745 - 1793), Hämeen piirilääkärin palvelijatar
- Westerby, Johan Johaninpoika (1729 - 1804), palkittu talollinen, soiden kuivattaja Tuusulasta
Anna Kuismin (aik. Makkonen) kertoi kirjoistaan Sinulle ja Kadonnut kangas. Olin kuullut hänen puhuvan näistä jo aiemminkin, mutta hyvä esiintyjä kestää kertauksenkin. Yleisöstä tuli kommentti, siitä miten vaikeaa on vanhoista faktoista kirjoittaa menemättä fiktion puolelle. Olen luonnollisestikin samaa mieltä.
Viimeisenä esiintyi Teemu Keskisarja, joka kertoi himomurhaaja Juhani Adaminpojasta. Kyseisen syksyn uutuuskirjan olin unohtanut varata kirjastosta, mutta korjasin erehdyksen vielä saman päivän aikana.
Yllätti, että Juhanin teot eivät olleet herättäneet pelkoa. Päinvastoin häntä oli suojeltu. Keskisarja totesi, että todistajalausuntojen mukaan 6.10.-8.11.1849 suurin osa väestä tuntui olevan ”lomalla”. Ja juovuksissa. Osasivat ennen vanhaan juoda kotonakin, ei tarvinnut lähteä risteilylle tai etelänlomalle?
Viime viikolla pidin työpaikalla vierailleelle amerikkalaiselle ja Intiasta kotoisin olevalle työtoverilleni niin monta miniluentoa Suomen historiasta, että ihme etteivät hermostuneet. Amerikkalaisen kysymykseen kuolemantuomion lakkauttamisen ajankohtaan en osannut vastata. Keskisarjan mukaan se poistui rauhanajan rangaistuksena 1825 ensimmäisenä (?) länsimaana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti