Silmiin osui pitkä pätkä erinäköistä tekstiä. Katselmuspöytäkirja todistaa sekä suomenkielen kirjoituksen että suomalaisen rakennuslaadun kehityksestä 250 vuoden aikana (?):
(Kokemäen käräjät 14.9.1762. KA KOa72 706v-707v)
Wuonna 1762: sinä 1: päivänä huhti cusa ålle nimitetty ynnä minun cansa cumpanin, Mestar Jacob Holtenderin cansa olemme me Harjavallan Cappelin Cokemäen Pitäjäsä visusti perän catzellet, cunnioitettavan Seuracunnan ja Kircon Esimiesten anomuksen päälle, jotka edes andanet ovat, että nimitetyn kircon Catto pitäis ollut aivan harvaxi paanutettu: nimitt:
1:o mitä nytt coco kircon tulee, niin en me sen perustusta taida talven ajalla hywin nähdä eli havaita lumen tähden.
2:o mitä jällen seinijn tulee, niin tarvitzis ne ollut kyllä yhtä kynärätä corkiammat huonen isouden jälken, nijn myös ovet ja lehteri, eli parvi olis pitänyt ollut corkiammat
3:o Saarnastuoli tarvitzis ollut myös ylömpänä, ilman sitä että se on callellansa.
4:o mitä vesi catton jällens tule, nijn on se tullut pitkään suomuxeen paanutetuxi, sy on siihen, että alainen pää paanusta, on aivan pitkäldä vijndoon eli nuiseon veistetty, jonga tähden on täytynyt catto lyödät aivan harvaxi, jolla ei taida muuta seurata, cuin että lumi, racoin välistä itzensä sisälle juoxutta.
5:o Sacariston catto löyty myöskin olevan vielä heikompi, erinomattain rännein puista, jotka ovat sopimattomasti vanhan tawan jälkien tehty.
6:o Permannon niskat owat myös laskenut notcon, johon on sy, ettei permannon niskat ole hyvin perustetlut.
annettu Harjavallassa sinä päivänä kuin alusa mainittu on.
And Pijmanen
Jacob Hollender
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti